Ordsprogene 24
1 Vær ikke misundelig paa onde Mennesker, og hav ikke Lyst til at være hos dem!
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 Thi deres Hjerte grunder paa Ødelæggelse, og deres Læber udtale, hvad der er til Fortræd.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Ved Visdom bygges et Hus, og ved Forstand befæstes det;
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 og ved Kundskab blive Kamrene fulde af alt dyrebart og yndigt Gods.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 En viis Mand er stærk, og en kyndig Mand styrker sin Kraft.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 Thi efter Vejledning skal du føre din Krig, og hvor mange Raadgivere ere, der er Frelse.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Visdommen er for høj for en Daare, for Retten skal han ikke oplade sin Mund.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Hvo som tænker paa at gøre ondt, ham kalder man en skalkagtig Mand.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Daarskabs Anslag er Synd, og en Spotter er en Vederstyggelighed iblandt Folk.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Du viste Svaghed paa Nødens Dag; din Kraft var ringe.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Red dem, som føres til Døden, dem, som vaklende drage hen at miste Livet; maatte du dog holde dem tilbage!
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Naar du siger: „Se, vi kende det ikke‟, mon da ikke den, som prøver Hjerter, forstaar det, og den, som tager Vare paa din Sjæl, kender det, saa at han betaler et Menneske efter dets Gerning?
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Æd Honning, min Søn! thi den er god, og Honningkage er sød for din Gane;
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 lær saaledes Visdom for din Sjæl; naar du finder den, og der er en Eftertid, skal din Forhaabning ikke tilintetgøres.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Lur ikke, du ugudelige! paa den retfærdiges Bolig; ødelæg ikke hans Hjem!
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 Thi en retfærdig kan falde syv Gange og staa op igen; men de ugudelige skulle styrte i Ulykken.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Glæd dig ikke, naar din Fjende falder, og lad dit Hjerte ikke fryde sig, naar han snubler;
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 at ikke Herren skal se det, og det maatte være ondt i hans Øjne, og han skal vende sin Vrede fra ham til dig.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Lad ikke din Vrede optændes imod de onde; vær ikke misundelig paa de ugudelige!
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 Thi den onde skal ingen Eftertid have; de ugudeliges Lampe skal udslukkes.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Min Søn! frygt Herren og Kongen; bland dig ikke iblandt dem, der hige efter Forandringer!
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 Thi Ulykke fra dem kommer hastelig, og Fordærvelse fra dem begge — hvo kender den?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Ogsaa dette er af de vise: At anse Personer i Dommen er ikke godt.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Hvo som siger til den skyldige: Du er retfærdig, ham skulle Folkeslægter forbande; Folkefærd skulle vredes paa ham.
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 Men dem, som straffe ham, skal det gaa vel, og der skal komme en god Velsignelse over dem.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 Kys paa Læber giver den, som svarer med rette Ord.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Beskik din Gerning derude, og gør den færdig for dig paa Ageren; byg saa siden dit Hus!
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Bliv ikke letsindigt Vidne imod din Næste; og du skulde besvige med dine Læber?
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Sig ikke: Ligesom han gjorde mig, saa vil jeg gøre ham; jeg vil betale enhver efter hans Gerning.
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Jeg gik over en lad Mands Ager og over et uforstandigt Menneskes Vingaard,
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 og se, den var aldeles løbet op i Tidsler, dens Overflade var skjult med Nælder, og Stengærdet derom var nedbrudt.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Der jeg saa det, lagde jeg mig det paa Hjerte; jeg saa til, jeg annammede en Lærdom:
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 At sove lidt, at slumre lidt, at folde Hænderne lidt for at ligge —,
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 saa skal din Armod komme som en Vandringsmand og din Mangel som skjoldvæbnet Mand.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
