< Ordsprogene 23 >
1 Naar du sidder til Bords hos en Hersker, da agt vel paa, hvad der staar for dit Ansigt,
Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
2 og at du sætter en Kniv paa din Strube, hvis du har Begærlighed.
ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
3 Fat ikke Lyst til hans Livretter, da det er bedragerisk Mad.
Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
4 Anstreng dig ikke for at blive rig, brug ej din Forstand dertil!
Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
5 Skulde du lade dine Øjne flyve efter det, da det ikke er der? thi det skal gøre sig Vinger som en Ørn, der flyver imod Himmelen.
Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
6 Æd ikke Brød hos den, der har et ondt Øje, og hav ikke Lyst til hans Livretter!
Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
7 Thi ligesom han tænker i sit Hjerte, saa er han; han siger til dig: Æd og drik; men hans Hjerte er ikke med dig.
Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
8 Din Mundfuld, som du har spist, skal du udspy og have spildt dine liflige Ord.
Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
9 Tal ikke for Daarens Øren; thi han foragter din Tales Klogskab.
Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
10 Flyt ikke det gamle Landemærke, og kom ikke paa de faderløses Agre!
Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
11 Thi deres Løser er stærk; han skal udføre deres Sag imod dig.
Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Vend dit Hjerte til Undervisning og dine Øren til Kundskabs Ord!
Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
13 Vægre dig ikke ved at tugte den unge; thi slaar du ham med Riset, dør han ikke deraf.
Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
14 Du skal slaa ham med Riset og fri hans Sjæl fra Dødsriget. (Sheol )
Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol )
15 Min Søn! dersom dit Hjerte er viist, skal ogsaa mit Hjerte glæde sig,
Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
16 og mine Nyrer skulle fryde sig, naar dine Læber tale Retvished.
ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
17 Lad dit Hjerte ikke være misundeligt imod Syndere, men bliv hver Dag i Herrens Frygt!
Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
18 Thi kommer der en Eftertid, saa vil din Forhaabning ikke tilintetgøres.
niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
19 Hør du, min Søn! og bliv viis, og lad dit Hjerte gaa lige frem ad Vejen.
Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
20 Vær ikke iblandt Vindrankere, iblandt dem, som fraadse i Kød.
Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
21 Thi en Dranker og Fraadser skal blive fattig; og Søvn klæder en i Pjalter.
Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
22 Adlyd din Fader, som avlede dig, og foragt ikke din Moder, naar hun bliver gammel.
Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
23 Køb Sandhed, og sælg den ej, saa og Visdom, Lærdom og Forstand.
Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
24 Den retfærdiges Fader skal fryde sig; den, som avler en viis, skal glædes ved ham.
neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
25 Lad din Fader og din Moder glædes, og lad hende, som fødte dig, fryde sig!
Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
26 Min Søn! giv mig dit Hjerte, og lad dine Øjne have Behag i mine Veje.
Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
27 Thi Skøgen er en dyb Grav og den fremmede Kvinde en snæver Brønd.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Hun ligger paa Lur som efter Rov og formerer Tallet paa de troløse iblandt Menneskene.
Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
29 Hvo har Ak? hvo har Ve? hvo har Trætter? hvo har Bekymring? hvo har Saar uden Skel? hvo har røde Øjne?
Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30 De, som sidde længe ved Vinen, de, som gaa ind at prøve den stærke Drik.
Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
31 Se ikke til Vinen, hvor den er rød, hvor den perler i Bægeret; glat gaar den ned.
Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
32 Til sidst skal den bide som en Slange og stikke som en Basilisk;
Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
33 dine Øjne ville se efter fremmede Kvinder, og dit Hjerte vil tale forvendte Ting;
Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
34 og du vil blive som den, der sover midt paa Havet, og som den, der sover paa Toppen af Masten:
Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
35 „De sloge mig, det smertede mig ikke; de stødte mig, jeg fornam det ikke; naar skal jeg opvaagne? jeg vil søge den endnu engang.‟
"Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."