< Ordsprogene 2 >
1 Min Søn! dersom du vil tage imod mine Ord og gemme mine Rud hos dig,
Poikani, jos otat minun puheeni, ja käskyni kätket;
2 saa at du lader dit Øre give Agt paa Visdommen, bøjer dit Hjerte til Indsigt;
Niin anna korvas kuulla viisautta, ja taivuta sydämes ymmärrykseen.
3 ja, dersom du kalder paa Forstanden, opløfter din Røst efter Indsigt;
Sillä jos ymmärrystä ahkerasti halajat, ja rukoilet taitoa;
4 dersom du søger efter den som efter Sølv og ransager efter den som efter skjulte Skatte:
Jos sitä etsit niinkuin hopiaa, ja pyörit sen perään niinkuin tavaran;
5 Da skal du forstaa Herrens Frygt og finde Guds Kundskab.
Niin sinä ymmärrät Herran pelvon, ja Herran tunnon löydät.
6 Thi Herren giver Visdom, af hans Mund er Kundskab og Indsigt.
Sillä Herra antaa viisauden, ja hänen suustansa tulee taito ja ymmärrys.
7 Han gemmer det varige gode til de oprigtige; han er et Skjold for dem, som vandre fuldkommelig,
Hän antaa toimellisten hyvin käydä, ja suojelee niitä, jotka viattomasti vaeltavat,
8 saa han bevogter Rettens Stier og bevarer sine helliges Vej.
Varjelee hurskaat, ja holhoo pyhäinsä retket.
9 Da skal du forstaa Ret og Retfærdighed og Retvished, al god Vej.
Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja tuomion, oikeuden ja kaiken hyvän tien.
10 Thi Visdom skal komme i dit Hjerte og Kundskab være liflig for din Sjæl.
Jos viisaus sydämees tulee, ja taito on sinulle kelvollinen,
11 Kløgt skal bevare dig og Indsigt bevogte dig
Niin hyvä neuvo sinua varjelee, ja ymmärrys kätkee sinun,
12 for at fri dig fra Ondskabs Vej, fra en Mand, som taler forvendte Ting;
Tempaamaan sinun pois pahalta tieltä, ja niiden seurasta, jotka toimettomia puhuvat,
13 fra dem, som forlade Rettens Stier for at gaa paa Mørkets Veje;
Ja hylkäävät oikian tien, ja vaeltavat pimeitä retkiä;
14 dem, som glæde sig ved at gøre ondt og fryde sig i Ondskabs Forvendthed;
Jotka iloitsevat pahoista töistänsä, ja riemuitsevat pahoista menoistansa;
15 dem, hvis Stier ere krogede, og hvis Veje ere bugtede;
Joiden tiet ovat vastahakoiset, ja retket väärär ja häpiälliset:
16 for at fri dig fra en fremmed Kvinde, fra en ubekendt, som gør sine Ord glatte,
Ettet sinä ryhtyisi vieraaseen vaimoon, joka ei sinun ole, joka suloisilla sanoilla puhuttelee,
17 hende, som har forladt sin Ungdoms Ven, og som har glemt sin Guds Pagt;
Ja hylkää nuoruutensa johdattajan, ja unohtaa Jumalansa liiton.
18 thi hendes Hus bøjer ned imod Døden og hendes Veje til Dødningerne;
Sillä hänen huoneensa kallistuu kuolemaan, ja hänen askeleensa kadotettuin tykö.
19 alle de, som gaa ind til hende, skulle ikke komme tilbage og ikke naa Livsens Stier; —
Jokainen joka menee hänen tykönsä, ei palaja, eikä elämän tielle joudu;
20 paa det du kan vandre paa de godes Vej og holde dig paa de retfærdiges Stier.
Ettäs vaeltasit hyvää tietä, ja pitäisit hurskasten tiet.
21 Thi de retskafne skulle bo i Landet og de oprigtige blive tilovers derudi;
Sillä vanhurskaat asuvat maassa, ja vakaat siinä pysyvät;
22 men de ugudelige skulle udryddes af Landet og de troløse udslettes deraf.
Mutta jumalattomat hukutetaan maasta, ja ylönkatsojat siitä teloitetaan.