4 Mosebog 34

1 Og Herren talede til Mose og sagde:

Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

2 Byd Israels Børn, og du skal sige til dem: Naar I komme til Kanaans Land, da skal dette være det Land, som skal falde eder til Arv, nemlig Kanaans Land efter sine Grænser.

Käske Israelin lapsille, ja sano heille: kuin te tulette Kanaanin maalle, niin pitää se maa oleman se, joka teille perimiseksi lankee, Kanaanin maa rajainsa jälkeen.

3 Og den søndre Side skal være eder fra den Ørk Zin til Edom, og eders Landemærke skal være i Sønden fra Enden af Salthavet imod Østen.

Etelän puoli pitää rupeeman Sinin korvesta Edomin tyköä, niin että teidän rajanne etelään päin pitää käymän Suolaisen meren äärestä, joka itään päin on.

4 Og eders Landemærke skal gaa omkring hen Sønden om Opgangen til Akrabbim og gaa igennem til Zin, og dets Udgang skal være Sønden for Kades-Barnea, og det skal gaa ud til Hazar-Adar og gaa over til Azmon.

Ja se raja pitää teille käymän ympäri etelästä Akrabimin palttaa myöten ja menemän Siniin, niin että sen uloskäyminen eteläpuolelta on KadesBarneaan päin, että se ulottuu Hatsar Adariin, ja menee Asmoniin.

5 Og Landemærket skal gaa omkring fra Azmon til Ægyptens Bæk, og Udgangen derpaa skal være til Havet.

Sitte pitää rajan menemän ympäri Asmonista Egyptin virtaan asti, niin että sen loppu on meressä.

6 Og angaaende Landemærket imod Vesten, da skal det store Hav være eder Landemærke; dette skal være eders Landemærke imod Vesten.

Mutta raja länteen päin pitää oleman teille suuri meri: se pitää oleman teidän maanne ääri länteen päin.

7 Og dette skal være eder Landemærket mod Norden: I skulle sætte Grænsen for eder fra det store Hav til Bjerget Hor.

Ja tämä pitää raja pohjaa päin oleman: teidän pitää määräämän sen suuresta merestä hamaan Horin vuoreen asti,

8 Fra Bjerget Hor skulle I sætte Grænsen hen imod Hamath, og Landemærkets Udgang skal være til Zedad.

Ja Horin vuoresta määräämän siihenasti että Hamatiin tullaan, niin että rajan loppu on Zedassa.

9 Og Landemærket skal gaa ud til Sifron, og dets Udgang skal være ved Hasar-Enan; dette skal være eders Landemærke imod Norden.

Ja raja menköön Ziphroniin ja sen loppu olkoon HatsarEnanissa. Se olkoon rajanne pohjoista päin.

10 Og I skulle maale eders Landemærke mod Østen fra Hasar-Enan til Sefam.

Ja pitää myös määräämän rajanne itään päin, Enanista niin Sephamiin.

11 Og Landemærket skal gaa ned fra Sefam til Ribla, Østen for Ain, og Landemærket skal gaa ned og berøre Siden af Kinnereths Hav imod Østen.

Ja raja menkään alas Sephamista Riblaan, Ainin itäpuolella; sitte juoskaan alaspäin, ja menkään Kinneretin meren sivutse idän puolella,

12 Og Landemærket skal gaa ned til Jordanen, og dets Udgang skal være ved Salthavet; dette skal være eder Landet med sine Grænser trindt omkring.

Ja tulkaan raja alas Jordaniin päin ja sen loppu olkoon Suolainen meri. Sen pitää oleman teidän maanne, rajoinensa joka taholta.

13 Og Mose bød Israels Børn og sagde: Dette er det Land, som I skulle tage eder til Arv ved Lodkastning, og som Herren befalede at give de ni Stammer og den halve Stamme;

Ja Moses käski Israelin lapsille ja sanoi: tämä on maa, jonka teidän pitää jakaman keskenänne arvalla, jonka Herra käski antaa niille yhdeksälle sukukunnalle, ja sille puolelle sukukunnalle;

14 thi Rubeniternes Børns Stamme efter deres Fædrenehuse, og Gaditernes Børns Stamme efter deres Fædrenehuse, de have faaet, og Manasse halve Stamme, de have faaet deres Arv.

Sillä Rubenin lasten sukukunta, heidän isäinsä huoneen jälkeen, ja Gadin lasten sukukunta heidän isäinsä huoneen jälkeen, ja puoli Manassen sukukuntaa ovat jo ottaneet osansa.

15 De to Stammer og den halve Stamme, de have faaet deres Arv paa denne Side Jordanen lige for Jeriko, foran mod Østen.

Niin ovat ne kaksi sukukuntaa, ja se puoli sukukuntaa saaneet perintöosansa tällä puolella Jordania, Jerihon kohdalle itää päin.

16 Og Herren talede til Mose og sagde:

Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

17 Disse ere Navnene paa de Mænd, som skulle dele Landet til Arv mellem eder: Eleasar, Præsten, og Josva, Nuns Søn.

Nämät ovat miesten nimet, joiden pitää jakaman maan teille: pappi Eleatsar ja Josua Nunin poika.

18 Og een Fyrste af hver Stamme skulle I tage til at dele Landet til Arv.

Siihen pitää myös teidän ottaman yhden päämiehen jokaisesta sukukunnasta, maata jakamaan.

19 Disse ere Navnene paa Mændene: Af Judas Stamme Kaleb, Jefunne Søn;

Ja nämät ovat miesten nimet: Juudan sukukunnasta, Kaleb Jephunnen poika;

20 og af Simeons Børns Stamme Semuel, Ammihuds Søn;

Simeonin lasten sukukunnasta, Semuel Ammihudin poika;

21 af Benjamins Stamme Elidad, Kisions Søn;

BenJaminin sukukunnasta, Elidad Kislonin poika;

22 og af Dans Børns Stamme en Fyrste, Bukki, Jogli Søn;

Danin lasten sukukunnan päämies, Bukki Joglin poika;

23 af Josefs Børn, af Manasse Børns Stamme, en Fyrste, Hanniel, Efods Søn;

Josephin lapsista, Manassen sukukunnan päämies, Haniel Ephodin poika;

24 og af Efraims Børns Stamme en Fyrste, Kemuel, Siftans Søn;

Ephraimin lasten sukukunnan päämies, Kemuel Siphtanin poika;

25 og af Sebulons Børns Stamme en Fyrste, Elizafan, Parnaks Søn;

Sebulonin lasten sukukunnan päämies, Elitsaphan Parnakin poika;

26 og af Isaskars Børns Stamme en Fyrste, Paltiel, Assans Søn;

Isaskarin lasten sukukunnan päämies, Patiel Assan poika;

27 og af Asers Børns Stamme en Fyrste, Akihud, Selomi Søn;

Asserin lasten sukukunnan päämies, Ahihud Selomin poika;

28 og af Nafthali Børns Stamme en Fyrste, Pedahel, Ammihuds Søn.

Naphtalin lasten sukukunnan päämies, Pedahel Ammihudin poika.

29 Disse ere de, som Herren bød at dele Arven imellem Israels Børn, i Kanaans Land.

Nämät ovat ne jotka Herra käskenyt on Israelin lasten perintöosaa jakamaan Kanaanin maalla.