Job 22
1 Da svarede Elifas, Themaniten, og sagde:
Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
2 Mon en Mand kan gavne Gud? nej; men han gavner sig selv, naar han handler klogelig.
Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
3 Mon det er den Almægtige en Fordel, at du er retfærdig? og mon det er ham en Vinding, at du holder dine Veje fuldkomne?
Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
4 Mon han af Frygt for dig skal overbevise dig og gaa i Rette med dig?
Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
5 Er ikke din Ondskab megen og ingen Ende paa dine Misgerninger?
Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
6 Thi du tog Pant af dine Brødre uden Føje og trak Klæderne af de nøgne.
Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
7 Du gav ikke den trætte Vand at drikke og nægtede den hungrige Brød.
Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
8 Men den Mand, hvis Arm var stærk, han havde Landet, og den, hvis Person var anset, boede deri.
Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
9 Du lod Enker fare tomhændede, og de faderløses Arme knustes.
Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
10 Derfor er der Snarer trindt omkring dig, og Rædsel har hastelig forfærdet dig.
Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
11 Eller ser du ikke Mørket og Vandfloden, som bedækker dig?
Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
12 Er ikke Gud i den høje Himmel? og se de øverste Stjerner, hvor de ere høje!
Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
13 Derfor siger du: Hvad ved Gud? skulde han kunne dømme igennem Mørket?
Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
14 Skyerne ere et Skjul for ham, at han ikke ser, og han vandrer omkring Himlenes Kreds.
Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
15 Vil du tage Vare paa Fortidens Vej, som de uretfærdige Folk have vandret paa,
Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
16 de, som reves bort, førend det var deres Tid, hvis Grundvold opløstes i en Strøm;
Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
17 de, som sagde til Gud: Vig fra os; og: Hvad den Almægtige vel skulde kunne gøre for dem.
Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
18 Han havde dog fyldt deres Huse med godt; men de ugudeliges Raad er langt fra mig.
Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
19 De retfærdige se det og glæde sig, og den uskyldige spotter dem:
Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
20 „Sandelig, vor Modstander er tilintetgjort, og Ild har fortæret deres Herlighed”.
Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
21 Kære, hold dig til ham, og hav saa Fred! deraf skal komme godt til dig.
Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
22 Kære, tag Lærdom af hans Mund, og læg hans Ord i dit Hjerte!
Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
23 Dersom du vender om til den Almægtige, da bliver du bygget op igen, ja, naar du holder Uret langt fra dine Telte.
Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
24 Og kast Guldet i Støvet og Ofirs Guld blandt Bækkens Stene:
Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
25 Saa skal den Almægtige være dit Guld, og han skal være dit kostbare Sølv.
Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
26 Thi da skal du forlystes ved den Almægtige og opløfte dit Ansigt til Gud.
Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
27 Du skal bede til ham, og han skal høre dig, og du skal betale dine Løfter.
Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
28 Naar du beslutter en Ting, da skal den lykkes for dig, og Lyset skal skinne over dine Veje.
Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
29 Naar man trykker dig ned, da siger du: Opad! og han skal frelse den, som slaar Øjnene ned.
Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
30 Han skal fri endogsaa den, der ikke er uskyldig, og denne skal udfries ved dine Hænders Renhed.
Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
