< Job 18 >

1 Da svarede Bildad, Sukiten, og sagde:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 Naar ville I gøre Ende paa Ord? forstaar først, og derefter ville vi tale.
"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 Hvorfor blive vi agtede som Fæ og ere blevne urene for eders Øjne?
Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 O du, som sønderslider din Sjæl i din Vrede, mon Jorden skal ligge forladt for din Skyld og en Klippe flyttes fra sit Sted?
Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Ja den ugudeliges Lys skal udslukkes, og hans Ilds Lue skal ikke skinne.
Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 Lyset skal blive mørkt i hans Telt, og hans Lampe over ham skal udslukkes.
Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 Hans Krafts Skridt skulle indsnævres, og hans eget Raad skal styrte ham.
Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 Thi han føres i Garnet ved sine egne Fødder, og han vandrer over et Net;
Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 Snaren holder ham om Hælen, Strikken snører sig fast om ham;
Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 Garnet for ham ligger skjult paa Jorden, og Fælden for ham ved Stien;
hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 Rædsler forfærde ham trindt omkring, og de drive ham hid og did, hvor han gaar;
Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 hans Kraft vansmægter af Hunger, og Ulykke er beredt til hans Side.
Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 Lemmerne under hans Hud skal Dødens førstefødte fortære, ja hans Lemmer skal den fortære.
Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 Han rives op fra sit Telt, som var hans Tillid, og han føres frem til Rædslernes Konge.
Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 Der skal bo i hans Telt, hvad der ikke hører ham til; Svovl skal strøs over hans Bolig.
Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 Hans Rødder skulle tørres nedentil, og oventil skal hans Gren afskæres.
Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Hans Ihukommelse skal udslettes af Landet, og han skal intet Navn have paa Gaderne.
Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 De skulle udstøde ham fra Lyset til Mørket og bortjage ham fra Jorderige.
Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 Han skal ikke have en Søn og ej en Sønnesøn iblandt sit Folk, og der skal ingen blive tilovers i hans Boliger.
Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Efterkommerne skulle forskrækkes over hans Dag, og de gamle skulle betages af Forfærdelse.
Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
21 Visselig, saadanne ere den uretfærdiges Boliger og saadant dens Sted, som ikke kender Gud.
Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."

< Job 18 >