Job 16
1 Da svarede Job og sagde:
Job vastasi ja sanoi:
2 Jeg har hørt mange Ting som disse: I ere alle sammen besværlige Trøstere.
"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.
3 Bliver der Ende paa Ord, som kun ere Vind? eller hvad ægger dig, at du svarer?
Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
4 Ogsaa jeg kunde tale som I, var kun eders Sjæl i min Sjæls Sted! jeg kunde sætte Ord sammen imod eder og ryste med Hovedet over eder.
Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
5 Jeg kunde styrke eder med min Mund, og mine Læbers Trøst kunde bringe Lindring.
rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
6 Vilde jeg tale, saa lindres min Smerte ikke; og vilde jeg lade være, hvad Lettelse finder jeg?
Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
7 Dog, nu har han gjort mig træt; du har ødelagt min hele Forsamling.
Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
8 Du har grebet mig, det blev et Vidne imod mig; og min Magerhed rejste sig imod mig, den taler imod mig.
ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
9 Hans Vrede har revet mig bort og forfulgte mig, han skar Tænder imod mig, som min Modstander stirrer han med sine Øjne imod mig.
Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
10 De opspilede deres Gab imod mig, de sloge mine Kinder med Forhaanelse, de flokkede sig til Hobe imod mig.
he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
11 Gud overantvordede mig til en uretfærdig og lod mig komme i de ugudeliges Hænder.
Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
12 Jeg var rolig; men han sønderrev mig og tog mig i Nakken og sønderslog mig og oprejste mig til en Skive for sig.
Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
13 Hans Skytter omringe mig, han sønderskærer mine Nyrer og sparer ikke, han udgyder min Galde paa Jorden.
hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
14 Han gennembryder mig med Stød paa Stød, han løber imod mig som en Krigshelt.
Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
15 Jeg syede Sæk omkring min Hud og lagde mit Horn i Støvet.
Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
16 Mit Ansigt blusser af Graad, og Dødens Skygge hviler over mine Øjenlaage,
Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
17 skønt ingen Uret er i mine Hænder, og min Bøn er ren.
vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
18 O Jord! skjul ikke mit Blod, og ingen Grænse være for mit Raab.
Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
19 Alt nu, se, i Himmelen er mit Vidne, og min Talsmand er i det høje.
Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
20 Mine Venner ere blevne mine Bespottere, med Taarer vender mit Øje sig til Gud,
Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
21 at han vilde skifte Ret mellem Manden og Gud, imellem Menneskets Barn og hans Næste.
että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
22 Thi faa Aar skulle endnu komme, saa gaar jeg bort ad en Vej, ad hvilken jeg ikke kommer tilbage.
Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
