Job 13
1 Se, det har mit Øje set alt sammen; mit Øre har hørt og forstaaet sig derpaa.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 Hvad I vide, det ved jeg, ogsaa jeg, jeg falder ikke igennem for eder.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 Dog vilde jeg gerne tale til den Almægtige, og jeg havde Lyst til at gaa i Rette med Gud.
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 Men I sammensy Løgn: I ere alle sammen unyttige Læger.
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 Gid I vilde tie, saa skulde det regnes eder til Visdom!
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Kære, hører min Bevisning og mærker paa det, som jeg strider for med mine Læber.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Ville I forsvare Gud med Uret og forsvare ham med Svig?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Ville I anse hans Person eller føre Sag for Gud?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Vil det gaa godt, naar han undersøger eder? ville I bedrage ham, ligesom man bedrager et Menneske?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 Han skal visselig straffe eder, om I anse Personer i Løndom.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Skulde ikke hans Højhed forfærde eder og Rædsel for ham falde over eder?
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Eders Tankesprog ere at ligne ved Aske, eders Borge ere Lerborge.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Tier for mig, at jeg kan tale, og lad saa overgaa mig, hvad der vil!
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 Hvorfor skulde jeg føre mit Kød bort i mine Tænder? jeg vil derimod sætte mit Liv i min Haand.
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Se, han slaar mig ihjel, jeg har intet Haab; kunde jeg blot retfærdiggøre mine Veje for hans Ansigt!
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 Ogsaa dette skulde være mig en Frelse; thi der skal ingen vanhellig komme for hans Ansigt!
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Hører flittig min Tale og det, jeg kundgør for eders Øren.
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Se, kære, jeg har indledet Sagen, jeg ved, at jeg skal kendes retfærdig.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Hvo er den, som kan trætte med mig? thi da maatte jeg tie og opgive Aanden.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Dog, gør ikke to Ting imod mig, da vil jeg ikke skjule mig for dit Ansigt:
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 Lad din Haand være langt fra mig og Rædsel for dig ikke forfærde mig!
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Kald saa, og jeg vil svare, eller jeg vil tale, og giv saa du mig Svar igen!
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 Hvor mange ere mine Misgerninger og Synder? lad mig vide min Overtrædelse og min Synd!
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Hvorfor skjuler du dit Ansigt og holder mig for din Fjende?
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Vil du jage det henvejrede Blad op og forfølge det tørre Straa?
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 Thi du skriver Bitterheder op imod mig og lader mig faa min Ungdoms Synder til Arv.
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 Og du lægger mine Fødder i Stokken og tager Vare paa alle mine Stier; du afstikker Grænser for mine Fødders Saaler,
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 skønt jeg er en Mand, der bliver gammel som Trøske, som et Klæde, der ædes op af Møl.
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
