< Žalmy 83 >
1 Píseň a žalm Azafův. Bože, neodmlčujž se, nečiň se neslyše, aniž se upokojuj, ó Bože silný.
Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
2 Nebo aj, nepřátelé tvoji se bouří, a ti, kteříž tě v nenávisti mají, pozdvihují hlavy.
Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
3 Chytře tajné rady proti lidu tvému skládají, a radí se proti těm, kteréž ty skrýváš,
Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
4 Říkajíce: Poďte, a vyhlaďme je, ať nejsou národem, tak aby ani zpomínáno nebylo více jména Izraelova.
He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
5 Jednomyslněť se na tom spolu snesli, i smlouvou se proti tobě zavázali,
Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
6 Stánkové Idumejští a Izmaelitští, Moábští a Agarenští,
Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
7 Gebálští a Ammonitští, a Amalechitští, Filistinští s obyvateli Tyrskými.
Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
8 Ano i Assyrští spojili se s nimi, jsouce na ruku synům Lotovým. (Sélah)
Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
9 Učiniž jim jako Madianským, jako Zizarovi, a jako Jabínovi při potoku Císon,
Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
10 Kteříž jsou do konce vyhlazeni v Endor, a učiněni hnůj země.
Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
11 Nalož s nimi a s vůdci jejich jako s Gorébem, jako s Zébem, jako s Zebahem, a jako s Salmunou, se všemi knížaty jejich.
Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
12 Neboť jsou řekli: Uvažme se dědičně v příbytky Boží.
koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
13 Můj Bože, učiň to, ať jsou jako chumelice, a jako stéblo před větrem.
Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
14 Jakož oheň spaluje les, a jako plamen zapaluje hory,
Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
15 Tak ty je vichřicí svou stihej, a bouří svou ohrom je.
niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
16 Naplň tváře jejich zahanbením, tak aby hledali jména tvého, Hospodine.
Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
17 Nechať se hanbí a děsí na věčné časy, a ať potupu nesou a zahynou.
Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
18 A tak ať poznají, že ty, kterýž sám jméno máš Hospodin, jsi nejvyšší nade vší zemí.
Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.