< Žalmy 37 >

1 Žalm Davidův. Nehněvej se příčinou zlostníků, nechtěj záviděti těm, kteříž páší nepravost.
Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
2 Nebo jako tráva v náhle podťati budou, a jako zelená bylina uvadnou.
Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
3 Doufej v Hospodina, a
Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
4 Těš se v Hospodinu, a dá tobě žádosti srdce tvého.
silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
5 Uval na Hospodina cestu svou, a slož v něm naději, onť zajisté všecko spraví.
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
6 A vyvedeť spravedlnost tvou jako světlo, a nevinu tvou jako poledne.
Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
7 Mlčelivě se měj k Hospodinu, a očekávej na něj pečlivě. Nekormuť se příčinou toho, jemuž se daří na cestě jeho, příčinou člověka, kterýž provodí, cožkoli umyslil.
Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
8 Pusť mimo sebe hněv, a zanech prchlivosti; nezpouzej se tak, abys zle činiti chtěl.
Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
9 Nebo zlostníci vypléněni budou, ale ti, kteříž očekávají na Hospodina, dědičně zemí vládnouti budou.
Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
10 Po malé chvíli zajisté, anť bezbožníka nebude, a pohledíš na místo jeho, anť ho již není.
Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
11 Ale tiší dědičně obdrží zemi, a rozkoš míti budou ve množství pokoje.
Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
12 Zle myslí bezbožník o spravedlivém, a škřipí na něj zuby svými,
Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
13 Ale Hospodin směje se jemu; nebo vidí, že se přibližuje den jeho.
mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14 Vytrhujíť bezbožníci meč, a natahují lučiště své, aby porazili chudého a nuzného, aby hubili ty, kteříž jsou ctného obcování;
Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
15 Ale meč jejich vejde v jejich srdce, a lučiště jejich budou polámána.
Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
16 Lepší jest málo, což má spravedlivý, než veliká bohatství bezbožníků mnohých.
Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
17 Nebo ramena bezbožných polámána budou, spravedlivé pak zdržuje Hospodin.
Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
18 Znáť Hospodin dny upřímých, protož dědictví jejich na věky zůstane.
Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
19 Nebudouť zahanbeni v čas zlý, a ve dnech hladu nasyceni budou;
Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20 Ale bezbožníci zahynou, a nepřátelé Hospodinovi, jak tuk beranů s dymem mizí, tak zmizejí.
Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
21 Vypůjčuje bezbožník, a nemá co oplatiti, ale spravedlivý milost činí, a rozdává.
Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
22 Nebo požehnaní ode Pána zemí vládnouti budou, ale zlořečení od něho budou vypléněni.
Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
23 Krokové člověka spravedlivého od Hospodina spravováni bývají, a cestu jeho libuje.
Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
24 Jestliže by upadl, neurazí se; nebo Hospodin drží jej za ruku jeho.
Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
25 Mlad jsem byl, a sstaral jsem se, a neviděl jsem spravedlivého opuštěného, ani semene jeho žebrati chleba.
Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
26 Každého dne milost činí, i půjčuje, a však símě jeho jest v požehnání.
Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
27 Odstup od zlého, a čiň dobré, a bydliti budeš na věky.
Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
28 Nebo Hospodin miluje soud, a neopouští svatých svých, na věky v stráži jeho budou; símě pak bezbožníků bude vypléněno.
Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
29 Ale spravedliví ujmou zemi dědičně, a na věky v ní přebývati budou.
Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
30 Ústa spravedlivého mluví moudrost, a jazyk jeho vynáší soud.
Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
31 Zákon Boha jeho jest v srdci jeho, pročež nepodvrtnou se nohy jeho.
Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
32 Špehujeť bezbožník po spravedlivém, a hledá ho zahubiti;
Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
33 Ale Hospodin ho nenechá v ruce jeho, aniž ho dopustí potupiti, když by souzen byl.
Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
34 Očekávejž tedy na Hospodina, a ostříhej cesty jeho, a on tě povýší, abys dědičně obdržel zemi, z níž že vykořeněni budou bezbožníci, uhlédáš.
Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
35 Viděl jsem bezbožníka hrozné síly, an se rozložil jako zelený samorostlý strom.
Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
36 Ale tudíž pominul, a aj nebylo ho; nebo hledal jsem ho, a není nalezen.
Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
37 Pozor měj na pobožného, a viz upřímého, žeť takového člověka poslední věci jsou potěšené,
Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
38 Přestupníci pak že tolikéž vyhlazeni budou, a bezbožníci naposledy vyťati.
mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
39 Ale spasení spravedlivých jest od Hospodina, onť jest síla jejich v času ssoužení.
Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
40 Spomáháť jim Hospodin, a je vytrhuje, vytrhuje je od bezbožníků, a zachovává je; nebo doufají v něho.
Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.

< Žalmy 37 >