< Jób 5 >

1 Zavolejž tedy, dá-liť kdo odpověd? A k kterému se z svatých obrátíš?
"Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
2 Pakli k bláznu, zahubí ho rozhněvání, a nesmyslného zabije prchlivost.
Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
3 Jáť jsem viděl blázna, an se vkořenil, ale hned jsem zle tušil příbytku jeho, řka:
Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
4 Vzdáleniť jsou synové jeho od spasení; nebo potříni budou v bráně, aniž bude, kdo by je vytrhl.
Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
5 Obilé jeho zžíře hladovitý, a i z prostřed trní je vychvátí; nadto sehltí násilník statek takových.
Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
6 Neboť nepochází z prachu trápení, aniž se z země pučí bída.
Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
7 Ale člověk rodí se k bídě, tak jako jiskry z uhlí zhůru létají.
vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
8 Jistě žeť bych já hledal Boha silného, a jemu bych předložil při svou,
Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
9 Kterýž činí věci veliké, nezpytatelné, divné, a jimž počtu není,
hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
10 Kterýž dává déšť na zemi, a spouští vody na pole,
joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
11 Kterýž sází opovržené na místě vysokém, a žalostící vyvyšuje spasením,
että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
12 Kterýž v nic obrací myšlení chytráků, tak aby nemohli k skutku přivésti ruce jejich ničeho,
Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
13 Kterýž lapá moudré v chytrosti jejich; nebo rada převrácených bláznová bývá.
hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
14 Ve dne motají se jako ve tmách, a jako v noci šámají o poledni.
päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
15 Kterýž zachovává od meče a od úst jejich, a chudého od ruky násilníka.
Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
16 Máť zajisté nuzný naději, ale nepravost musí zacpati ústa svá.
Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
17 Aj, jak blahoslavený jest člověk, kteréhož tresce Bůh! A protož káráním Všemohoucího nepohrdej.
Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
18 Onť zajisté uráží, on i obvazuje; raní, ruka jeho také léčí.
Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
19 Z šesti úzkostí vysvobodil by tebe, ano i v sedmi nedotklo by se tebe zlé.
Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
20 V hladu vykoupil by tě od smrti, a v boji od moci meče.
Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
21 Když utrhá jazyk, byl bys skryt, aniž bys se bál zhouby, když by přišla.
Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
22 Zhouba a hlad buď tobě za smích, a nestrachuj se ani líté zvěři zemské.
Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
23 Nebo s kamením polním příměří tvé, a zvěř lítá polní pokoj zachová k tobě.
Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
24 A shledáš, žeť stánek tvůj bude bezpečný, a navrátíš se zase k příbytku svému, a nezhřešíš.
Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
25 Shledáš také, žeť se rozmnoží símě tvé, a potomci tvoji jako bylina zemská.
Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
26 Vejdeš v šedinách do hrobu, tak jako odnášíno bývá zralé obilí časem svým.
Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
27 Aj, toť jsme vyhledali, a takť jest; poslechniž toho, a schovej sobě to.
Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."

< Jób 5 >