Jób 33
1 Slyšiž tedy, prosím, Jobe, řeči mé, a všech slov mých ušima svýma pozoruj.
"Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
2 Aj, jižť otvírám ústa svá, mluví jazyk můj v ústech mých.
Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
3 Upřímost srdce mého a umění vynesou rtové moji.
Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
4 Duch Boha silného učinil mne, a dchnutí Všemohoucího dalo mi život.
Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
5 Můžeš-li, odpovídej mi, připrav se proti mně, a postav se.
Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
6 Aj, já podlé žádosti tvé buduť místo Boha silného; z bláta sformován jsem i já.
Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
7 Pročež strach ze mne nepředěsí tě, a ruka má nebudeť k obtížení.
Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
8 Řekl jsi pak přede mnou, a hlas ten řečí tvých slyšel jsem:
Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
9 Èist jsem, bez přestoupení, nevinný jsem, a nepravosti při mně není.
'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
10 Aj, příčiny ku potření mne shledal Bůh, klade mne sobě za nepřítele,
Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
11 Svírá poutami nohy mé, střeže všech stezek mých.
hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
12 Aj, tím nejsi spravedliv, odpovídám tobě, nebo větší jest Bůh nežli člověk.
Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
13 Oč se s ním nesnadníš? Žeť všech svých věcí nezjevuje?
Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
14 Ano jednou mluví Bůh silný, i dvakrát, a nešetří toho člověk.
Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
15 Skrze sny u vidění nočním, když připadá hluboký sen na lidi ve spaní na ložci,
Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
16 Tehdáž odkrývá ucho lidem, a čemu je učí, to zpečeťuje,
silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
17 Aby odtrhl člověka od skutku zlého, a pýchu od muže vzdálil,
kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
18 A zachoval duši jeho od jámy, a život jeho aby netrefil na meč.
säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
19 Tresce i bolestí na lůži jeho, a všecky kosti jeho násilnou nemocí,
Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
20 Tak že sobě život jeho oškliví pokrm, a duše jeho krmi nejlahodnější.
ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
21 Hyne tělo jeho patrně, a vyhlédají kosti jeho, jichž prvé nebylo vídati.
Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
22 A tak bývá blízká hrobu duše jeho, a život jeho smrtelných ran.
Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
23 Však bude-li míti anděla vykladače jednoho z tisíce, kterýž by za člověka oznámil pokání jeho:
Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
24 Tedy smiluje se nad ním, a dí: Vyprosť jej, ať nesstoupí do porušení, oblíbilť jsem mzdu vyplacení.
niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
25 I odmladne tělo jeho nad dítěcí, a navrátí se ke dnům mladosti své.
Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
26 Kořiti se bude Bohu, a zamiluje jej, a patřiti bude na něj tváří ochotnou; nadto navrátí člověku spravedlnost jeho.
Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
27 Kterýž hledě na lidi, řekne: Zhřešilť jsem byl, a to, což pravého bylo, převrátil jsem, ale nebylo mi to prospěšné.
Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
28 Bůh však vykoupil duši mou, aby nešla do jámy, a život můj, aby světlo spatřoval.
hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
29 Aj, všeckoť to dělá Bůh silný dvakrát i třikrát při člověku,
Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
30 Aby odvrátil duši jeho od jámy, a aby osvícen byl světlem živých.
palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
31 Pozoruj, Jobe, poslouchej mne, mlč, ať já mluvím.
Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
32 Jestliže máš slova, odpovídej mi, nebo bych chtěl ospravedlniti tebe.
Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
33 Pakli nic, ty mne poslouchej; mlč, a poučím tě moudrosti.
Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."
