< Jób 26 >
1 A odpovídaje Job, řekl:
Job vastasi ja sanoi:
2 Komu jsi napomohl? Tomu-li, kterýž nemá síly? Toho-lis retoval, kterýž jest bez moci?
"Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
3 Komu jsi rady udělil? Nemoudrému-li? Hned jsi základu dostatečně poučil?
Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
4 Komužs ty řeči zvěstoval? A čí duch vyšel z tebe?
Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
5 Však i mrtvé věci pod vodami a obyvateli jejich sformovány bývají.
Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
6 Odkryta jest propast před ním, i zahynutí není zakryto. (Sheol )
Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä. (Sheol )
7 Ontě roztáhl půlnoční stranu nad prázdnem, zavěsil zemi na ničemž.
Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
8 Zavazuje vody v oblacích svých, aniž se trhá oblak pod nimi.
Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
9 On sám zdržuje stále trůn svůj, a roztahuje na něm oblaky své.
Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
10 Cíl vyměřil rozlévání se vodám, až do skonání světla a tmy.
Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
11 Sloupové nebeští třesou se a pohybují od žehrání jeho.
Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
12 Mocí svou rozdělil moře, a rozumností svou dutí jeho.
Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
13 Duchem svým nebesa ozdobil, a ruka jeho sformovala hada dlouhého.
Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
14 Aj, toť jsou jen částky cest jeho, a jak nestižitelné jest i to maličko, což jsme slyšeli o něm. Hřímání pak moci jeho kdo srozumí?
Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"