Jób 12
1 Odpověděv pak Job, řekl:
Job vastasi ja sanoi:
2 V pravdě, že jste vy lidé, a že s vámi umře moudrost.
"Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
3 I jáť mám srdce jako vy, aniž jsem zpozdilejší než vy, anobrž při komž toho není?
Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
4 Za posměch příteli svému jsem, kteréhož, když volá, vyslýchá Bůh; v posměchuť jest spravedlivý a upřímý.
Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
5 Pochodně zavržená jest (podlé smýšlení člověka pokoje užívajícího) ten, kterýž jest blízký pádu.
Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
6 Pokojné a bezpečné příbytky mají loupežníci ti, kteříž popouzejí Boha silného, jimž on uvodí dobré věci v ruku jejich.
Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
7 Ano zeptej se třebas hovad, a naučí tě, aneb ptactva nebeského, a oznámí tobě.
"Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
8 Aneb rozmluv s zemí, a poučí tě, ano i ryby mořské vypravovati budou tobě.
tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
9 Kdo nezná ze všeho toho, že ruka Hospodinova to učinila?
Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
10 V jehož ruce jest duše všelikého živočicha, a duch každého těla lidského.
hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
11 Zdaliž ucho slov rozeznávati nebude, tak jako dásně pokrmu okoušejí?
"Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
12 Při starcích jest moudrost, a při dlouhověkých rozumnost.
"Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
13 Nadto pak u Boha moudrost a síla, jehoť jest rada a rozumnost.
"Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
14 Jestliže on boří, nemůže zase stavíno býti; zavírá-li člověka, nemůže býti otevříno.
Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
15 Hle, tak zastavuje vody, až i vysychají, a tak je vypouští, že podvracejí zemi.
Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
16 U něho jest síla a bytnost, jeho jest ten, kterýž bloudí, i kterýž v blud uvodí.
Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
17 On uvodí rádce v nemoudrost, a z soudců blázny činí.
Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
18 Svazek králů rozvazuje, a pasem přepasuje bedra jejich.
Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
19 On uvodí knížata v nemoudrost, a mocné vyvrací.
Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
20 On odjímá řeč výmluvným, a soud starcům béře.
Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
21 On vylévá potupu na urozené, a sílu mocných zemdlívá.
Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
22 On zjevuje hluboké věci z temností, a vyvodí na světlo stín smrti.
Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
23 On rozmnožuje národy i hubí je, rozšiřuje národy i zavodí je.
Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
24 On odjímá srdce předním z lidu země, a v blud je uvodí na poušti bezcestné,
Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
25 Aby šámali ve tmě bez světla. Summou, činí, aby bloudili jako opilý.
He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
