Žalmy 105
1 Oslavujte Hospodina, ohlašujte jméno jeho, oznamujte mezi národy skutky jeho.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Zpívejte jemu, žalmy prozpěvujte jemu, rozmlouvejte o všech divných skutcích jeho.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Chlubte se jménem svatým jeho; vesel se srdce těch, kteříž hledají Hospodina.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Hledejte Hospodina a síly jeho, hledejte tváři jeho ustavičně.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Rozpomínejte se na divné skutky jeho, kteréž činil, na zázraky jeho a na soudy úst jeho,
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 Símě Abrahamovo, služebníka jeho, synové Jákobovi, vyvolení jeho.
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 Onť jest Hospodin Bůh náš, na vší zemi soudové jeho.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 Pamatuje věčně na smlouvu svou, na slovo, kteréž přikázal až do tisíce pokolení,
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 Kteréž upevnil s Abrahamem, a na přísahu svou učiněnou Izákovi.
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Nebo ji utvrdil Jákobovi za ustanovení, Izraelovi za smlouvu věčnou,
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 Pravě: Tobě dám zemi Kananejskou za podíl dědictví vašeho,
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 Ješto jich byl malý počet, malý počet, a ještě v ní byli pohostinu.
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 Přecházeli zajisté z národu do národu, a z království k jinému lidu.
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Nedopustil žádnému ublížiti jim, ano i krále pro ně trestal, řka:
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 Nedotýkejte se pomazaných mých, a prorokům mým nečiňte nic zlého.
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Když přivolav hlad na zemi, všecku hůl chleba polámal,
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 Poslal před nimi muže znamenitého, jenž za služebníka prodán byl, totiž Jozefa.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 Jehož nohy sevřeli pouty, železa podniknouti musil,
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 Až do toho času, když se zmínka stala o něm; řeč Hospodinova zkusila ho.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Poslav král, propustiti ho rozkázal, panovník lidu svobodna ho učinil.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Ustanovil ho pánem domu svého, a panovníkem všeho vládařství svého,
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 Aby vládl i knížaty jeho podlé své líbosti, a starce jeho vyučoval moudrosti.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Potom všel Izrael do Egypta, a Jákob pohostinu byl v zemi Chamově.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Kdež rozmnožil Bůh lid svůj náramně, a učinil, aby silnější byl nad nepřátely své.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 Změnil mysl těchto, aby v nenávisti měli lid jeho, a aby ukládali lest o služebnících jeho.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 I poslal Mojžíše slouhu svého, a Arona, kteréhož vyvolil.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Kteříž předložili jim slova znamení jeho a zázraků v zemi Chamově.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Poslal tmu, a zatmělo se, aniž odporná byla slovu jeho.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Obrátil vody jejich v krev, a zmořil ryby v nich.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Vydala země jejich množství žab, i v pokoleních králů jejich.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Řekl, i přišla směsice žížal, a stěnice na všecky končiny jejich.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Dal místo deště krupobití, oheň hořící na zemi jejich,
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 Tak že potloukl réví jejich i fíkoví jejich, a zpřerážel dříví v krajině jejich.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 Řekl, i přišly kobylky a chroustů nesčíslné množství.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 I sežrali všelikou bylinu v krajině jejich, a pojedli úrody země jejich.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Nadto pobil všecko prvorozené v zemi jejich, počátek všeliké síly jejich.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Tedy vyvedl své s stříbrem a zlatem, aniž byl v pokoleních jejich, ješto by se poklesl.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Veselili se Egyptští, když tito vycházeli; nebo byl připadl na ně strach Izraelských.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Roztáhl oblak k zastírání jich, a oheň k osvěcování noci.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 K žádosti přivedl křepelky, a chlebem nebeským sytil je.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Otevřel skálu, i tekly vody, a odcházely přes vyprahlá místa jako řeka.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 Nebo pamětliv byl na slovo svatosti své, k Abrahamovi služebníku svému mluvené.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 Protož vyvedl lid svůj s radostí, s prozpěvováním vyvolené své.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 A dal jim země pohanů, a tak úsilí národů dědičně obdrželi,
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 Aby zachovávali ustanovení jeho, a práv jeho ostříhali. Halelujah.
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
