Jób 38
1 Tedy odpověděl Hospodin Jobovi z vichru, a řekl:
Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
2 Kdož jest to, jenž zatemňuje radu řečmi neumělými?
Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
3 Přepaš nyní jako muž bedra svá, a nač se tebe tázati budu, oznam mi.
Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
4 Kdes byl, když jsem zakládal zemi? Pověz, jestliže máš rozum.
Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
5 Kdo rozměřil ji, víš-li? Aneb kdo vztáhl pravidlo na ni?
Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
6 Na čem podstavkové její upevněni jsou? Aneb kdo založil úhelný kámen její,
Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
7 Když prozpěvovaly spolu hvězdy jitřní, a plésali všickni synové Boží?
Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
8 Aneb kdo zavřel jako dveřmi moře, když vyšlo z života, a zjevilo se?
Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
9 Když jsem mu položil oblak za oděv, a mrákotu místo plének jeho,
Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
10 Když jsem jemu uložil úsudek svůj, přistaviv závory a dvéře,
Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
11 I řekl jsem: Až potud vycházeti budeš, a dále nic, tu, pravím, skládati budeš dutí vlnobití svého.
Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
12 Zdaž jsi kdy za dnů svých rozkázal jitru? Ukázal-lis záři jitřní místo její,
Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
13 Aby uchvacovala kraje země, a bezbožní aby z ní vymítáni byli?
Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
14 Tak aby proměnu přijímala jako vosk pečetní, oni pak aby nedlouho stáli jako roucho,
Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
15 A aby bezbožným zbraňováno bylo světla jejich, a rámě vyvýšené zlámáno bylo?
Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
16 Přišel-lis až k hlubinám mořským? A u vnitřnosti propasti chodil-lis?
Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
17 Jsou-li tobě zjeveny brány smrti? A brány stínu smrti viděl-lis?
Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
18 Shlédl-lis širokosti země? Oznam, jestliže ji znáš všecku.
Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
19 Která jest cesta k obydlí světla, a které místo temností,
Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
20 Že bys je pojal v meze jeho, poněvadž bys srozumíval stezkám domu jeho?
Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
21 Věděl-lis tehdáž, že jsi měl se naroditi, a počet dnů tvých jak veliký býti má?
Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
22 Přišel-lis až ku pokladům sněhu? A poklady krupobití viděl-lis,
Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
23 Kteréž chovám k času ssoužení, ke dni bitvy a boje?
Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
24 Kterými se cestami rozděluje světlo, kteréž rozhání východní vítr po zemi?
Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
25 Kdo rozdělil povodní tok, a cestu blýskání hromovému,
Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
26 Tak aby pršel déšť i na tu zemi, kdež není lidí, na poušť, kdež není člověka,
Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
27 Aby zapájel místa planá a pustá, a k zrůstu přivodil trávu mladistvou?
Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
28 Má-liž déšť otce? A kdo plodí krůpěje rosy?
Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
29 Z čího života vychází mráz? A jíní nebeské kdo plodí?
Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
30 Až i vody jako v kámen se proměňují, a svrchek propasti zamrzá.
Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
31 Zdali zavázati můžeš rozkoše Kuřátek, aneb stahování Orionovo rozvázati?
Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
32 Můžeš-li vyvoditi hvězdy polední v čas jistý, aneb Arktura s syny jeho povedeš-li?
Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
33 Znáš-li řád nebes? Můžeš-li spravovati panování jejich na zemi?
Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
34 Můžeš-li pozdvihnouti k oblaku hlasu svého, aby hojnost vod přikryla tebe?
Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
35 Ty-liž vypustíš blýskání, aby vycházela? Zdaliž řeknou tobě: Aj teď jsme?
Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
36 Kdo složil u vnitřnostech lidských moudrost? Aneb kdo dal rozumu stižitelnost?
Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
37 Kdo vypravovati bude o nebesích moudře? A láhvice nebeské kdo nastrojuje,
Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
38 Aby svlažená země zase stuhnouti mohla, a hrudy se v hromadě držely?
Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
39 Honíš-liž ty lvu loupež? A hltavost lvíčat naplňuješ-liž,
Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
40 Když se stulují v peleších svých, ustavičně z skrýší číhajíce?
Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
41 Kdo připravuje krkavci pokrm jeho, když mladí jeho k Bohu silnému volají, a toulají se sem i tam pro nedostatek pokrmu?
Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
