Psalmi 57
1 Zborovođi. Po napjevu “Ne pogubi!” Davidov. Miktam. Kad je ispred Šaula pobjegao u pećinu. Smiluj mi se, Bože, o smiluj se meni jer mi se duša utječe tebi! U sjenu tvojih krila zaklanjam se dok pogibao ne mine.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu, kun hän pakeni Saulia luolaan. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni turvaa. Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes onnettomuudet ovat ohitse.
2 Vapijem Bogu višnjemu, Bogu koji mi čini dobro.
Minä huudan Jumalaa, Korkeinta, avukseni, Jumalaa, joka vie minun asiani päätökseen.
3 Nek' pošalje s nebesa i spasi me, nek' postidi one što me progone: neka Bog pošalje dobrotu svoju i vjernost!
Hän lähettää taivaasta minulle pelastuksen, kun minua herjaavat minun polkijani. (Sela) Jumala lähettää armonsa ja totuutensa.
4 Ležim usred lavova koji proždiru ljudske sinove. Zubi su im koplja i strijele, a jezik im mač je naoštren.
Minun sieluni on jalopeurain keskellä, minun täytyy maata tultasuitsevaisten seassa, ihmisten, joiden hampaat ovat keihäitä ja nuolia ja joiden kieli on terävä miekka.
5 Uzvisi se, Bože, nad nebesa, slava tvoja nek' je nad svom zemljom!
Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.
6 Mrežu namjestiše stopama mojim, stisnuše dušu moju; iskopaše preda mnom jamu: sami nek' u nju padnu!
Verkon he virittivät minun askelteni tielle, painoivat minun sieluni maahan, kaivoivat eteeni kuopan, mutta itse he siihen suistuivat. (Sela)
7 Postojano je srce moje, Bože, postojano je srce moje; pjevat ću i svirati.
Jumala, minun sydämeni on valmis, minun sydämeni on valmis: minä tahdon veisata ja soittaa.
8 Probudi se, dušo moja! Probudi se, harfo i citaro! Probudit ću zoru jutarnju.
Heräjä, minun sieluni; heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.
9 Hvalit ću te, Gospode, među narodima, među pucima pjevat ću tebi:
Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa, veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.
10 jer do neba je dobrota tvoja, do oblaka vjernost tvoja.
Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu hamaan taivaisiin, ja sinun totuutesi pilviin asti.
11 Uzvisi se, Bože, nad nebesa, slava tvoja nek' je nad svom zemljom!
Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.
