Psalmi 55
1 Zborovođi. Uza žičana glazbala. Poučna pjesma. Davidova. Počuj mi, Bože, molitvu, ne krij se molbi mojoj:
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 obazri se na me i usliši me! Mučim se u svojoj tjeskobi,
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 zbuni me vika dušmanska i tlačenje grešničko. Navališe na me nesrećom, bijesno me progone.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 Srce mi je ustreptalo i strah me samrtni spopade.
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Užas me i trepet hvata, groza me obuze.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 Zavapih: “O, da su mi krila golubinja, odletio bih da otpočinem!
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Daleko, daleko bih letio, u pustinji se nastanio;
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 brzo bih si potražio sklonište od bijesne oluje i vihora.”
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Smeti ih, Gospode, podvoji im jezike, jer nasilje i svađu vidim u gradu;
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 danju i noću zidinama kruže; bezakonja su i nevolje u njemu.
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Usred njega zasjede, s ulica mu nepravda i podlost ne odlaze.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 Da me pogrdio dušmanin, bio bih podnio; da se digao na me koji me mrzi, pred njim bih se sakrio.
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 Ali ti, ti si to bio, meni jednak, prijatelj moj, moj pouzdanik
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 s kojim sam slatko drugovao i složno hodismo u Domu Božjemu.
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 A ja ću Boga prizvati, i Jahve će me spasiti.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Večerom, jutrom i o podne tužan ću jecati, i on će čuti vapaj moj.
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 Dat će mi mira od onih koji me progone: jer mnogi su protiv mene.
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 Bog će čuti i njih poniziti, Onaj koji kraljuje odvijeka, jer se ne popravljaju, Boga se ne boje.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 Podižu ruke na prijatelje, savez svoj oskvrnjuju.
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 Usta su im glađa od maslaca, a srce ratoborno; riječi blaže od ulja, a oni - isukani mačevi.
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Povjeri Jahvi svu svoju brigu, i on će te pokrijepiti: neće dati da ikada posrne pravednik.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 A njih ti, o Bože, strmoglavi u jamu grobnu! Krvoloci i varalice ni polovicu dana neće doživjeti! A ja se u tebe uzdam!
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
