Psalmi 50
1 Psalam. Asafov. Bog nad bogovima, Jahve, govori i zove zemlju od izlaza sunčeva do zalaza.
Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
2 Sa Siona predivnog Bog zablista:
Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 Bog naš dolazi i ne šuti. Pred njim ide oganj što proždire, oko njega silna bjesni oluja.
Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 On zove nebesa odozgo i zemlju da sudi narodu svojemu:
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 “Saberite mi sve pobožnike koji žrtvom Savez sa mnom sklopiše!”
"Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 Nebesa objavljuju pravednost njegovu: on je Bog sudac!
Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
7 “Slušaj, narode moj, ja ću govoriti, o Izraele, svjedočit ću protiv tebe: ja, Bog - Bog tvoj!
"Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 Ne korim te zbog žrtava tvojih - paljenice su tvoje svagda preda mnom.
En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 Neću od doma tvog' uzet junca, ni jaraca iz tvojih torova:
En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 tÓa moje su sve životinje šumske, tisuće zvjeradi u gorama mojim.
Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 Znam sve ptice nebeske, moje je sve što se miče u poljima.
Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 Kad bih ogladnio, ne bih ti rekao, jer moja je zemlja i sve što je ispunja.
Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Zar da ja jedem meso bikova ili da pijem krv jaraca?
Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Prinesi Bogu žrtvu zahvalnu, ispuni Višnjemu zavjete svoje!
Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 I zazovi me u dan tjeskobe: oslobodit ću te, a ti ćeš me slaviti.”
Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 A grešniku Bog progovara: “Što tumačiš naredbe moje, što mećeš u usta Savez moj?
Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Ti, komu stega ne prija, te riječi moje iza leđa bacaš?
Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 Kad tata vidiš, s njime se bratimiš i družiš se s preljubnicima.
Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Svoja si usta predao pakosti, a jezik ti plete prijevare.
Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 U društvu na brata govoriš i kaljaš sina matere svoje.
Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 Sve si to činio, a ja da šutim? Zar misliš da sam ja tebi sličan? Pokarat ću te i stavit ću ti sve to pred oči.”
Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Shvatite ovo svi vi koji Boga zaboraviste, da vas ne pograbim i nitko vas spasiti neće.
Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 Pravo me štuje onaj koji prinosi žrtvu zahvalnu: i onomu koji hodi stazama pravim - njemu ću pokazati spasenje svoje.
Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
