Psalmi 22
1 Zborovođi. Po napjevu “Košuta u zoru”. Psalam. Davidov. Bože moj, Bože moj, zašto si me ostavio? Daleko si od ridanja moga.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 Bože moj, vičem danju, al'ne odvraćaš; noću vapijem i nema mi počinka.
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 A ipak, ti u Svetištu prebivaš, Nado Izraelova!
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 U tebe se očevi naši uzdaše, uzdaše se, i ti ih izbavi;
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 k tebi su vikali i spasavali se, u tebe se uzdali, i postidjeli se nisu.
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 A ja, crv sam, a ne čovjek, ruglo ljudi i naroda prezir.
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 Koji me vode, podruguju se meni, razvlače usne, mašu glavom:
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 “U Jahvu se on uzda, neka ga sad izbavi, neka ga spasi ako mu omilje!”
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 Iz krila majčina ti si me izveo, mir mi dao na grudima majke.
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 Tebi sam predan iz materine utrobe, od krila majčina ti si Bog moj.
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Ne udaljuj se od mene, blizu je nevolja, a nikog nema da mi pomogne.
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 Opkoliše me junci mnogobrojni, bašanski bikovi okružiše mene.
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 Ždrijela svoja razvaljuju na me k'o lav koji plijen kida i riče.
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 Kao voda razlih se, sve mi se kosti rasuše; srce mi posta poput voska, topi se u grudima mojim.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 Grlo je moje kao crijep suho, i moj se jezik uz nepce slijepi: u prah smrtni bacio si mene.
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 Opkolio me čopor pasa, rulje me zločinačke okružile. Probodoše mi ruke i noge,
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 sve kosti svoje prebrojiti mogu, a oni me gledaju i zure na me.
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 Haljine moje dijele među sobom i kocku bacaju za odjeću moju.
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 Ali ti, o Jahve, daleko mi ne budi; snago moja, pohiti mi u pomoć!
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 Dušu moju istrgni maču, iz šapa pasjih život moj.
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 Spasi me iz ralja lavljih i jadnu mi dušu od rogova bivoljih!
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 A sada, braći ću svojoj naviještat' ime tvoje, hvalit ću te usred zbora.
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 “Koji se bojite Jahve, hvalite njega! Svi od roda Jakovljeva, slavite njega! Svi potomci Izraelovi, njega se bojte!
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 Jer nije prezreo ni zaboravio muku jadnika, i nije sakrio lice svoje od njega; kad ga je zazvao, on ga je čuo.”
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 Zato ću te hvaliti u zboru veliku, pred vjernicima tvojim izvršit' zavjete.
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 Siromasi će jesti i nasitit će se, hvalit će Jahvu koji traže njega: nek' živi srce vaše dovijeka!
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 Spomenut će se i Jahvi se vratit' svi krajevi zemlje; pred njim će n§icÄe pasti sve obitelji pogana.
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 Jer Jahvino je kraljevstvo, on je vladar pucima.
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 Njemu će se jedinom klanjati svi koji snivaju u zemlji, pred njim se sagnuti svi koji u prah silaze. I moja će duša za njega živjeti,
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 njemu će služiti potomstvo moje. O Gospodu će se pripovijedat'
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 slijedećem koljenu, o njegovoj pravdi naviještati narodu budućem: “Ovo učini Jahve!”
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
