< Psalmi 116 >

1 Ljubim Jahvu jer čuje vapaj molitve moje:
Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
2 uho svoje prignu k meni u dan u koji ga zazvah.
Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
3 Užeta smrti sapeše me, stegoše me zamke Podzemlja, snašla me muka i tjeskoba. (Sheol h7585)
Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol h7585)
4 Tada zazvah ime Jahvino: “O Jahve, spasi život moj!”
Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
5 Dobrostiv je Jahve i pravedan, pun sućuti je Bog naš.
Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
6 Jahve čuva bezazlene: u nevolji bijah, on me izbavi.
Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
7 Vrati se, dušo moja, u svoj pokoj, jer Jahve je dobrotvor tvoj.
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
8 On mi život od smrti izbavi, oči moje od suza, noge od pada.
Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
9 Hodit ću pred licem Jahvinim u zemlji živih.
Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
10 Ja vjerujem i kada kažem: “Nesretan sam veoma.”
Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
11 U smetenosti svojoj rekoh: “Svaki je čovjek lažac!”
Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
12 Što da uzvratim Jahvi za sve što mi je učinio?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
13 Uzet ću čašu spasenja i zazvat ću ime Jahvino.
Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
14 Izvršit ću Jahvi zavjete svoje pred svim pukom njegovim.
Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
15 Dragocjena je u očima Jahvinim smrt pobožnika njegovih.
Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
16 Jahve, tvoj sam sluga, tvoj sluga, sin sluškinje tvoje: ti si razriješio okove moje.
O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
17 Tebi ću prinijeti žrtve zahvalne, zazvat ću ime Jahvino.
Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
18 Izvršit ću Jahvi zavjete svoje pred svim pukom njegovim,
Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
19 u predvorjima Doma Jahvina, posred tebe, Jeruzaleme!
Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!

< Psalmi 116 >