Mudre Izreke 5
1 Sine moj, čuj moju mudrost, prigni uho mojoj razboritosti
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 da sačuvaš oprez, da ti usne zadrže znanje.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 Jer s usana žene preljubnice kaplje med i nepce joj je glađe od ulja,
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 ali je ona naposljetku gorka kao pelin, oštra kao dvosjekli mač.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 Ona ne pazi na put života, ne mari što su joj staze kolebljive.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 Zato me sada poslušaj, sine, i ne odstupaj od riječi mojih usta.
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Neka je put tvoj daleko od nje i ne približuj se vratima njezine kuće,
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 da drugima ne bi dao svoju slavu i okrutnima svoje godine;
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 da se ne bi tuđinci nasitili tvoga dobra i da tvoja zaslužba ne ode u tuđu kuću;
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 da ne ridaš na koncu kad ti nestane tijela i puti
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 i da ne kažeš: “Oh, kako sam mrzio pouku i kako mi je srce preziralo ukor!
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 I ne slušah glasa svojih učitelja, niti priklonih uho onima što me poučavahu.
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 I umalo ne zapadoh u svako zlo, usred zbora i zajednice!”
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Pij vodu iz svoje nakapnice i onu što teče iz tvoga studenca.
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 Moraju li se tvoji izvori razlijevati i tvoji potoci teći ulicama?
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 Nego neka oni budu samo tvoji, a ne i tuđinaca koji su uza te.
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Neka je blagoslovljen izvor tvoj i raduj se sa ženom svoje mladosti:
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 neka ti je kao mila košuta i ljupka gazela, neka te grudi njene opajaju u svako doba, njezina ljubav zatravljuje bez prestanka!
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 TÓa zašto bi se, sine moj, zanosio preljubnicom i grlio tuđinki njedra?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 Jer pred Jahvinim su očima čovjekovi putovi i on motri sve njegove staze.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 Opakoga će uhvatiti njegova zloća i sapet će ga užad njegovih grijeha.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 Umrijet će jer nema pouke, propast će zbog svoje goleme gluposti.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
