Mudre Izreke 17
1 Bolji je zalogaj suha kruha s mirom nego sa svađom kuća puna žrtvene pečenke.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 Razuman sluga vlada nad sinom sramotnim i s braćom će dijeliti baštinu.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 Taljika je za srebro i peć za zlato, a srca iskušava Jahve sam.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 Zločinac rado sluša usne prijevarne, i lažac spremno prisluškuje pogubnu jeziku.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Tko se ruga siromahu, podruguje se Stvoritelju njegovu, i tko se veseli nesreći, ne ostaje bez kazne.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 Unuci su vijenac starcima, a sinovima ures oci njihovi.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Ne dolikuje budali uzvišena besjeda, a još manje odličniku usne lažljive.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 Dar je čarobni kamen u očima onoga koji ga daje: kamo se god okrene, uspijeva.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 Tko prikriva prijestup, traži ljubav, a tko glasinu širi, razgoni prijatelje.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 Razumna se ukor jače doima nego bezumna stotina udaraca.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 Opak čovjek ide samo za zlom, ali se okrutan glasnik šalje na nj.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 Bolje je nabasati na medvjedicu kojoj ugrabiše mlade nego na bezumnika u njegovoj ludosti.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Tko dobro zlom uzvraća neće ukloniti nesreću od doma svojeg.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 Zametnuti svađu isto je kao pustiti poplavu: stoga prije nego svađa izbije, udalji se!
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 Tko opravdava krivoga i tko osuđuje pravoga, obojica su mrski Jahvi.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Čemu novac u ruci bezumnomu? Da njime mudrost kupi, kad nema razbora!
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 Prijatelj ljubi u svako vrijeme, a u nevolji i bratom postaje.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 Nerazuman čovjek daje ruku i jamči pred svojim bližnjim.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 Grijeh ljubi tko ljubi svađu, i tko visoko diže svoja vrata, traži propast.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 Opak srcem ne nalazi sreće, i komu je jezik zao, zapada u nesreću.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 Tko rodi bezumna, na tugu mu je; a nije veseo ni otac budale.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 Veselo je srce izvrstan lijek, a neveseo duh suši kosti.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 Opaki prima dar iz njedara da bi iskrivio putove pravici.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 Razuman ima mudrost pred sobom, a bezumniku su oči na kraj zemlje.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 Briga je ocu bezuman sin i žalost roditeljki svojoj.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Ne valja kažnjavati pravednika, a nije pravo ni tući odličnike.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 Tko usteže svoje riječi, razumije mudrost, i razuman je čovjek mirna duha.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 I luđak se smatra mudrim kada šuti i razumnim kad susteže svoje usne.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
