Job 8
1 Bildan iz Šuaha progovori tad i reče:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 “Dokad ćeš jošte govoriti tako, dokle će ti riječ kao vihor biti?
"Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?
3 TÓa zar može Bog pravo pogaziti, može li pravdu izvrnut' Svesilni?
Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?
4 Ako mu djeca tvoja sagriješiše, preda ih zato bezakonju njinu.
Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.
5 Al' ako Boga potražiš iskreno i od Svesilnog milost ti izmoliš;
Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,
6 ako li budeš čist i neporočan, odsad će svagda on nad tobom bdjeti i obnovit će kuću pravedniku.
jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.
7 Bit će malena tvoja sreća prošla prema budućoj što te očekuje.
Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.
8 No pitaj samo prošle naraštaje, na mudrost pređa njihovih pripazi.
Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.
9 Od jučer mi smo i ništa ne znamo, poput sjene su na zemlji nam dani.
Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.
10 Oni će te poučit' i reći ti, iz srca će svog izvući besjede:
He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:
11 'Izvan močvare zar će rogoz nići? Zar će bez vode trstika narasti?
'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?
12 Zeleni se sva, al' i nekošena usahne prije svake druge trave.
Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.
13 To je kob svakog tko Boga zaboravi; tako propada nada bezbožnika:
Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa,
14 Nit je tanana njegovo uzdanje, a ufanje mu kuća paukova.
hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.
15 Nasloni li se, ona mu se ljulja, prihvati li se, ona mu se ruši.
Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.
16 Zeleni se i sav na suncu buja, vrt su mu cio mladice prerasle.
Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.
17 Svojim korijenjem krš je isprepleo te život crpe iz živa kamena.
Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.
18 A kad ga s mjesta njegova istrgnu, ono ga niječe: 'Nikada te ne vidjeh!'
Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.
19 I evo gdje na putu sada trune dok drugo bilje već niče iz zemlje.
Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'
20 Ne, Bog neće odbacit' neporočne, niti će rukom poduprijet' opake.
Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.
21 Smijeh će ti opet ispuniti usta, s usana će odjeknuti klicanje.
Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.
22 Dušmane će ti odjenut' sramota i šatora će nestat' zlikovačkog.'”
Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole."
