Job 28
1 “Da, srebro ima svoja nalazišta, a zlato mjesta gdje se pročišćava.
"Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;
2 Ruda željezna iz zemlje se vadi, a iz rudače rastaljene bakar.
rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.
3 Ljudi tami postavljaju granice i kopaju do najvećih dubina za kamenom u mraku zakopanim.
Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.
4 Čeljad iz tuđine rovove dube do kojih ljudska ne dopire noga, visi njišuć' se, daleko od ljudi.
Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.
5 Krilo zemlje iz kojeg kruh nam niče kao od vatre sve je razrovano.
Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.
6 Stijene njene safira su skrovišta, prašina zlatna krije se u njima.
Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
7 Tih putova ne znaju grabljivice, jastrebovo ih oko ne opaža.
Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.
8 Zvijeri divlje njima nisu kročile niti je kada lav njima prošao.
Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.
9 Ali na kamen diže čovjek ruku te iz korijena prevraća planine.
Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.
10 U kamenu prokopava prolaze, oko mu sve dragocjeno opaža.
Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.
11 Žilama vode on tok zaustavlja; stvari skrivene nosi na vidjelo.
Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.
12 Ali otkuda nam Mudrost dolazi? Na kojemu mjestu Razum prebiva?
Mutta viisaus-mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
13 Čovjek njezina ne poznaje puta, u zemlji živih nisu je otkrili.
Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
14 Bezdan govori: 'U meni je nema!' a more: 'Ne nalazi se kod mene!'
Syvyys sanoo: 'Ei ole se minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni'.
15 Zlatom se čistim kupiti ne može, ni cijenu njenu srebrom odmjeriti;
Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
16 ne mjeri se ona zlatom ofirskim, ni oniksom skupim pa ni safirom.
Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.
17 Sa zlatom, staklom ne poređuje se, nit' se daje za sud od suha zlata.
Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
18 Čemu spominjat' prozirac, koralje, bolje je steći Mudrost no biserje.
Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
19 Što je prema njoj topaz etiopski? Ni čistim zlatom ne procjenjuje se.
Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.
20 Ali otkuda nam Mudrost dolazi? Na kojemu mjestu Razum prebiva?
Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
21 Sakrivena je očima svih živih; ona izmiče pticama nebeskim.
Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.
22 Propast paklena i Smrt izjavljuju: 'Za slavu njenu mi smo samo čuli.' (questioned)
Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan'.
23 Jedino je Bog put njen proniknuo, on jedini znade gdje se nalazi.
Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
24 Jer pogledom granice zemlje hvata i opaža sve pod svodom nebeskim.
Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.
25 Kad htjede vjetru odredit težinu i mjerilom svu vodu izmjeriti,
Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,
26 kad je zakone daždu nametnuo i oblacima gromovnim putove,
kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,
27 tad ju je vidio te izmjerio, učvrstio i do dna ispitao.
silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
28 A potom je rekao čovjeku: Strah Gospodnji - eto što je mudrost; 'Zla se kloni' - to ti je razumnost.”
Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko-se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä'."
