Job 11
1 Sofar iz Naama progovori tad i reče:
Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 “Zar na riječi mnoge da se ne odvrati? Zar će se brbljavac još i opravdati?
"Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?
3 Zar će tvoje trice ušutkati ljude, zar će ruganje ostat' neizrugano?
Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?
4 Rekao si: 'Nauk moj je neporočan, u očima tvojim čist sam i bez ljage.'
Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.
5 Ali kada bi Bog htio progovorit' i otvorit usta da ti odgovori
Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
6 kada bi ti tajne mudrosti otkrio koje um nijedan ne može doumit', znao bi da ti za grijehe račun ište.
ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
7 Možeš li dubine Božje proniknuti, dokučiti savršenstvo Svesilnoga?
Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?
Se on korkea kuin taivas-mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela-mitä voit ymmärtää? (Sheol h7585)
9 Duže je od zemlje - šire je od mora!
Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
10 Ako se povuče, ako te pograbi, ako na sud preda, tko će mu braniti?
Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?
11 Jer on u čovjeku prozire prijevaru, vidi opačinu ako i ne gleda.
Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.
12 Čovjek se bezuman obraća k pameti i divlji magarac uzdi se pokori.
Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
13 Ako li srce svoje ti uspraviš i ruke svoje pružiš prema njemu,
Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa-
14 ako li zloću iz ruku odbaciš i u šatoru svom ne daš zlu stana,
mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi-
15 čisto ćeš čelo moći tad podići, čvrst ćeš biti i bojati se nećeš.
silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.
16 Svojih se kušnja nećeš sjećat' više kao ni vode koja je protekla.
Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.
17 Jasnije će tvoj život sjat' no podne, tmina će se obratit' u svanuće.
Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.
18 U uzdanju svom živjet ćeš sigurno i zaštićen počivat ćeš u miru.
Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet-käyt turvallisesti levolle,
19 Kad legneš, nitko te buniti neće; mnogi će tvoju tražiti naklonost.
asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
20 A zlikovcima ugasnut će oči, neće im više biti utočišta: izdahnut', bit će jedina im nada.”
Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
