Maliko 6
1 Che Yesu ŵatyosile pepala, ŵalongene ni ŵakulijiganya ŵao ni kwaula ku nsinda wakwe.
Jeesus lähti pian siitä osasta maata ja palasi oppilaineen kotikaupunkiinsa Nasaretiin.
2 Palyaiche Lyuŵa lya Kupumulila, Che Yesu ŵatandite kwiganya mu nyuumba ja kusimanilana Ŵayahudi. Ŵandu ŵajinji ŵaŵampilikene ŵasimosile achitiji, “Ana apatile kwapi yele indu yakuisala yi? Ana apatile kwapi lunda lu mundu ju mpaka akombole kuitendekanya yakusimonjeka?
Seuraavana sapattina hän opetti synagogassa. Siellä ihmeteltiin hänen viisauttaan ja ihmetekojaan – olihan hän oman paikkakunnan miehiä. »Ei hän sen kummempi ole kuin mekään», ihmiset sanoivat. »Hän on vain tavallinen rakennusmies, Marian poika ja Jaakobin, Jooseen, Juudaan ja Simonin veli. Ja hänen sisarensakin asuvat tässä lähellä.» Ihmiset olivat suorastaan närkästyneitä.
3 Ana aju ngaŵa jwakusepa jula, mwana ju che Maliamu ni achapwakwe ngaŵa che Yakobo ni che Yusufu ni che Yuda ni che Simoni? Ana achalumbugwe ngakutamanga papapa pamangwetu pa?” Kwa yele ŵankanile.
4 Nambo Che Yesu ŵaasalile, “Jwakulondola jwa Akunnungu akuchimbichikwa papalipose, nambo ngakuchimbichikwa mchilambo chakwe ni mwa achalongo achinjakwe ni kwa ŵandu ŵaali mu nyuumba jakwe.”
Silloin Jeesus sanoi heille: »Profeettaa kunnioitetaan kaikkialla muualla paitsi hänen omassa kotikaupungissaan, sukulaistensa ja perheensä parissa.»
5 Che Yesu nganakombola kuitendekanya indu yakusimosya pa Nasaleti po, nambo nganatupa ŵakulwala ŵaŵaasajichile makono ni kwalamya.
Heidän epäuskonsa tähden Jeesus ei voinut tehdä siellä muita ihmetekoja kuin laskea kätensä muutamien sairaiden päälle ja parantaa heidät.
6 Nombejo ŵasimosile nnope, ligongo ŵandu ŵa kweleko wo nganakulupililanga. Nipele Che Yesu ŵasyungwile mmisinda ja pachiŵandi ni pepala ni kwajiganya ŵandu.
Hän ihmetteli ihmisten epäuskoa ja lähti lähiseudun kyliin opettamaan kansaa.
7 Che Yesu ŵaaŵilasile ŵakulijiganya ŵao likumi ni ŵaŵili ŵala, ŵatandite kwatuma ŵaŵili ŵaŵili ni kwapa ukombole wa kugakoposya masoka.
Jeesus kutsui koolle kaksitoista oppilastaan ja lähetti heidät pareittain liikkeelle. Hän antoi heille voiman vapauttaa ihmisiä demonien vallasta.
8 Ni ŵaasalile, “Ngasinjigala chindu chachilichose mu ulendo ikaŵe nkongojo pe. Ngasinjigala chakulya chachilichose atamuno nsaku atamuno mbiya.
He saivat ottaa mukaan vain matkasauvan – ei ruokaa, ei laukkua, ei rahaa,
9 Mbwale italawanda nambo ngasinjigala mwinjilo wine.
ei edes ylimääräistä jalkineparia tai toista vaatekertaa.
10 Papalipose pachampochele nnonjele mmomo mpaka pachintyoche pelepo.
»Asukaa kullakin paikkakunnalla koko ajan samassa talossa älkääkä siirtykö talosta taloon», hän sanoi.
11 Papalipose pachankane kumpochela ni kukana kumpilikanila, ntyoche pelepo nchikung'undaga luundu mmakongolo mwenu, kulosya kuti nkwajamuka, pakuŵa akanile kuupochela utenga wa Akunnungu.”
»Ja kun jossain ei oteta teitä vastaan tai kuunnella teitä, karistakaa lähtiessänne tomu jaloistanne merkiksi siitä, että olette jättäneet sen paikan oman onnensa nojaan.»
12 Nipele ŵatyosile, ŵaalalichile ŵandu aleche sambi syao.
Jeesuksen oppilaat lähtivät julistamaan, että kaikkien ihmisten oli luovuttava synnistä.
13 Ŵagakopwesye masoka gamajinji, sooni ŵaapakesye mauta ŵakulwala ŵajinji ni kwalamya.
He myös vapauttivat monia pahojen henkien vallasta ja paransivat useita sairaita voitelemalla heidät öljyllä.
14 Mwenye che Helode ŵasipikene ngani syo, pakuŵa liina li Che Yesu lyamanyiche papalipose. Ŵandu ŵampepe ŵatite, “Mundu ju ali che Yohana Jwakubatisya, asyuchile! Kwaligongo lyo akwete machili ga kupanganya yakusimonjeka.”
Pian kuningas Herodes kuuli Jeesuksesta, sillä kaikkialla puhuttiin hänen ihmeteoistaan. Kuningas luuli Jeesuksen olevan henkiin herännyt Johannes Kastaja. Ihmiset sanoivatkin: »Kummako siis, että hän pystyy tekemään sellaisia ihmeitä!»
15 Nambo ŵane ŵatite, “Mundu ju ali che Elia.” Nombe ŵane ŵatite, “Ali jwakulondola jwa Akunnungu mpela aŵala ŵakulondola ŵa kalakala.”
Toiset taas ajattelivat Jeesuksen olevan muinainen profeetta Elia, joka olisi palannut maailmaan. Jotkut väittivät että hän oli uusi profeetta, samanlainen kuin entisaikojen suurmiehet.
16 Nambo che Helode paŵapilikene yeleyi, ŵatite, “Jweleju ali che Yohana Jwakubatisya junankatile ntwe, asyuchile!”
»Ei», Herodes sanoi, »se on Johannes, jonka minä mestautin – hän on noussut kuolleista.»
17 Che Helode ŵaganisisye yeleyo pakuŵa, kundanda ko ŵaalajisye ŵandu kuti ŵakamule che Yohana ni kwataŵa mu nyuumba jakutaŵilwa ŵandu. Che Helode ŵatesile yeleyo ligongo ŵalombile che Helodia juŵaliji ŵankwakwe che Filipo mpwakwe.
Herodes oli näet lähettänyt sotilaat pidättämään ja vangitsemaan Johanneksen, koska hän muistutti jatkuvasti kuningasta siitä, että tämä oli tehnyt väärin ottaessaan vaimokseen Herodiaan, veljensä Filippuksen vaimon.
18 Che Yohana Ŵakubatisya ŵaasalilaga che Helode, “Ngaikuŵajilwa mmwe kwalomba ŵankwakwe mpwenu.”
19 Nipele che Helodia, ŵankwakwe mwenye, ŵanchimile nnope che Yohana, ŵasachile kwaulaga, nambo nganakombola.
Herodias halusi kostaa ja surmauttaa Johanneksen, mutta ilman Herodeksen suostumusta hänellä ei ollut valtaa tehdä sitä.
20 Che Helode ŵanjogopaga che Yohana pakuŵa ŵaimanyilile kuti ŵaliji jwambone ni jwanswela, kwapele ŵanlindilile. Che Helode yaanonyelaga kwapilikanila che Yohana, nachiŵamuno yaapetekaga ntima kwannope paŵamalisyaga kwapikanila.
Herodes puolestaan kunnioitti Johannesta hyvänä ja pyhänä miehenä ja piti sen vuoksi tätä suojeluksessaan. Joka kerta puhuessaan Johanneksen kanssa Herodes tuli rauhattomaksi, mutta kuunteli Johannesta kuitenkin mielellään.
21 Nambo lyuŵa limo, che Helodia ŵapatile lipesa pa lyuŵa lyakumbuchila kupagwa kwa che Helode. Che Helode ŵaapanganyichisye chindimba achakulu ŵa nkungulu wakwe, achakulu ŵa ŵandu ŵangondo ni ilongola ŵa chilambo cha ku Galilaya.
Lopulta Herodiaan tilaisuus tuli. Oli Herodeksen syntymäpäivä, ja hän piti juhlat palatsinsa työntekijöille, armeijan upseereille ja Galilean johtaville kansalaisille.
22 Nipele, mwali ju che Helodia ŵajinjile, ŵatyasile ni kunnonyelesya kwannope mwenye che Helode ni achalendo ŵakwe. Mwenye che Helode ŵansalile mwali jula, “Mumende chachilichose chinkuchisaka, chinampe.”
Herodiaan tytär esitti heille tanssia, joka miellytti kovasti katselijoita. »Saat pyytää, mitä ikinä tahdot», kuningas lupasi, »ja minä annan sen sinulle – vaikka puolet valtakuntaani.»
23 Ni sooni ŵalumbilile, “Chachilichose chachimumende chinampe, atamuno mbindikati ja umwenye wangu.”
24 Mwali jo ŵakopweche ni kwaula kwa achikulugwe kukwausya, “Ŵeende chichi?” Achikulugwe ŵajanjile, “Mmende ntwe u che Yohana Jwakubatisya.”
Tyttö lähti kysymään äidiltään, mitä pyytäisi. Tämä sanoi: »Pyydä Johannes Kastajan päätä.»
25 Mwali jula ŵausile kwa chitema kwa mwenye ni ŵaasalile, “Ngusaka muumbe sambano pejino, ntwe u che Yohana Ŵakubatisya mu mbale.”
Tytär palasi kiireesti kuninkaan luo ja sanoi: »Minä haluan Johannes Kastajan pään – nyt heti – tarjottimella!»
26 Mwenye jula ŵasupwiche nnope, nambo pakuŵa ŵanlumbilile paujo pa achalendo ŵakwe, nganakombola kunkanila.
Kuninkaan kasvot synkkenivät, mutta hän ei voinut rikkoa lupaustaan vieraiden nähden.
27 Papopo mwenye ŵantumile jwangondo akajigale ntwe u che Yohana. Jwangondo ŵajawile mu nyuumba jakutaŵilwa ŵandu ni kwakata che Yohana ntwe.
Hän lähetti siis yhden henkivartijansa lyömään Johannes Kastajalta pään poikki ja tuomaan sen tytölle.
28 Ŵaichenawo ntwe ula mu mbale ni kumpa mwali, nombejo ŵampele achikulugwe.
Sotilas mestasi Johanneksen vankilassa, toi hänen päänsä tarjottimella ja antoi sen tytölle. Tämä vei sen äidilleen.
29 Ŵakulijiganya ŵa che Yohana paŵajipilikene ngani jo, ŵapite kukwigala chiilu chakwe ni kuchisika.
Kun Johanneksen oppilaat kuulivat, mitä oli tapahtunut, he tulivat hakemaan hänen ruumiinsa ja hautasivat sen erääseen hautakammioon.
30 Achinduna ŵala ŵausile ku ulendo wao ni kunsalila Che Yesu yose iŵaitesile ni iŵaijigenye.
Jeesuksen oppilaat palasivat matkalta ja kertoivat hänelle, mitä olivat tehneet ja puhuneet ihmisille, joiden kodeissa olivat käyneet.
31 Che Yesu ŵaasalile, “Tujaule peuto pangali ŵandu kuti nkapumulile.” Ŵaŵechete yeleyo ligongo kwaliji kwana ŵandu ŵajinji ŵaŵaikaga ni kutyoka, namose Che Yesu ni ŵakulijiganya ŵakwe nganapatanga lipesa lyakuti alyanje.
Jeesus ehdotti silloin: »Mennään hetkeksi lepäämään – pois ihmisten joukosta.» Heidän luonaan kävi näet niin paljon ihmisiä, että heillä oli tuskin aikaa syödäkään.
32 Nipele ŵajinjile mu ngalaŵa achinsyene pe kwaula peuto pangali ŵandu.
He lähtivät veneellä rauhallisempaan paikkaan.
33 Nambo ŵandu ŵajinji ŵaaweni paŵajaulaga po, ni ŵamanyilile. Nipele ŵandu ŵajinji ŵaumile misi jose ŵautuchile ni ŵalongolele kwika kwiuto kula, Che Yesu ni ŵakulijiganya ŵao akanaiche.
Moni näki kuitenkin heidän lähtönsä ja juoksi jo edeltäpäin rantaa pitkin sinne, missä he vetivät venettä maihin.
34 Paŵatulwiche mu ngalaŵa, Che Yesu ŵauweni mpingo wekulungwa wa ŵandu, ŵaukolele chanasa ligongo ŵaliji mpela ngondolo syangali ni jwakuchinga ni ŵatandite kwajiganya indu yejinji.
Niinpä siellä oli jo tavanomainen kansanpaljous odottamassa, kun Jeesus nousi veneestä. Hänen tuli sääli kokoon tulleita, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta, ja hän rupesi opettamaan ja neuvomaan heitä.
35 Palyaiche ligulo ŵakulijiganya ŵaajaulile Che Yesu ni kwasalila, “Sambano kuswele ni sooni mutuli muno mwipululu.
Illansuussa oppilaat tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: »Käske ihmisten mennä läheisiin kyliin ja maalaistaloihin ostamaan itselleen syötävää, sillä täällähän ei ole ruokaa, ja alkaa jo olla myöhä.»
36 Mwalanje ŵandu ŵa ajaulangane mmisinda jajiŵandichile pane mmigunda, akalisumile yakulya.”
37 Nambo Che Yesu ŵatite, “Ŵanyamwe mwape chakulya alyanje.” Ŵanyawo ŵausisye, “Ana nkusaka tukasume mikate kwa mbiya syasijinji syanti yele, ni kwapa alyanje?”
Mutta Jeesus sanoikin: »Antakaa te heille syötävää.» »Miten me sitä saisimme?» Oppilaat kysyivät. »Tällaisen joukon ruokkimiseen tarvittaisiin kokonainen omaisuus!»
38 Nambo Che Yesu ŵausisye, “Nkwete mikate jilingwa? Njaule nkalole.” Paŵajawile kukulola ni ŵansalile, “Jipali mikate nsano ni somba siŵili.”
»Kuinka paljon ruokaa meillä on?» Jeesus kysyi. »Menkää ottamaan selvää.» Oppilaat tulivat ilmoittamaan, että tarjolla oli viisi leipää ja kaksi kalaa.
39 Che Yesu ŵaasalile ŵakulijiganya ŵao ŵatamiche ŵandu wo pa manyasi gamaŵisi mipingo mipingo.
Jeesus kehotti silloin väkijoukkoa istumaan,
40 Nombewo ŵatemi mmipingo ja ŵandu mia moja ni ja ŵandu hansini.
ja pian kaikki istuivat vihreässä ruohikossa viidenkymmenen ja sadan hengen ryhmissä.
41 Nipele Che Yesu ŵajigele mikate nsano jila pamo ni somba siŵili sila. Ŵalolite kwinani ni kwatogolela Akunnungu ni kujigaŵanya mikate jila. Ni ŵapele ŵakulijiganya ŵao kuti ŵagaŵanyichisye ŵandu. Ilaila ŵagaŵilenye ŵandu wose somba siŵili sila.
Hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa ja kiitti ruuasta katse kohotettuna taivasta kohti. Taitettuaan leivät palasiksi hän antoi kullekin oppilaalleen vähän leipää ja kalaa jaettavaksi ihmisille.
42 Ŵandu wose ŵalile ni kwikuta.
Ja tuo joukko söi, kunnes tuli kylläiseksi!
43 Nipele ŵakulijiganya ŵakumbikenye sigasi sya mikate ni somba, ŵagumbesye itundu kumi na mbili.
Aterialla oli noin viisituhatta miestä, ja myöhemmin ruohikosta koottiin kaksitoista korillista ruuantähteitä.
44 Achalume ŵaŵalile mikate jo ŵaliji mianda nsano.
45 Papopo Che Yesu ŵaasalile ŵakulijiganya ŵao ajinjilanje mu ngalaŵa alongolele ku Besesaida kwakuli peesi litanda. Nombejo ŵasigalile kuti aulanje mpingo wa ŵandu ula.
Heti tämän jälkeen Jeesus kehotti oppilaitaan lähtemään veneellä järven yli Beetsaidaan, jonne hän tulisi myöhemmin. Itse hän jäi hyvästelemään kansanjoukkoa ja lähettämään sen kotimatkalle.
46 Paŵamasile kwalanga ŵandu, Che Yesu ŵakwesile kwitumbi kukupopela.
Sitten hän meni vuorille rukoilemaan.
47 Palyaiche ligulo, ngalaŵa jila jaliji pambindikati litanda, katema ko Che Yesu ŵaliji jikape kunsanga.
Illalla, kun Jeesuksen oppilaat olivat veneessä keskellä järvenselkää ja Jeesus oli yksin maissa,
48 Nipele ŵaweni ŵakulijiganya ŵao ŵala achilagaga mu ngalaŵa, ligongo mbungo jaliji jininkwaputa. Kuninkucha Che Yesu ŵaŵandichile achendaga pachanya meesi ni ŵalitesile akwapelenganya.
hän näki heidän olevan vaikeuksissa. He taistelivat tuulta ja aallokkoa vastaan ja saivat soutaa kaikin voimin. Aamuyöllä Jeesus tuli heidän luokseen kävellen veden pintaa pitkin.
49 Nambo ŵakulijiganya ŵala paŵammweni ali nkwenda pachanya meesi, ŵaganisisye lilaika, ni ŵatandite gumilanga.
Kun he näkivät veneen ohi kävelevän hahmon, he huusivat pelosta, koska luulivat näkevänsä aaveen.
50 Pakuŵa wose paŵambweni ŵajogwepe nnope. Papopo Che Yesu ŵaasalile, “Muusimane ntima, ndili une, kasinjogopanga.”
Jokainen veneessä olija näki hänet. Heti he kuulivat myös hänen rauhoittavan äänensä: »Ei tässä ole mitään hätää. Minähän se olen – älkää pelätkö.»
51 Nipele ŵajinjile mu ngalaŵa jiŵaliji ŵakulijiganya ŵao mula ni mbungo jatulele. Ŵakulijiganya ŵasimosile nnope,
Sitten hän nousi veneeseen, ja tuuli tyyntyi. Miehet istuivat siinä sanattomina kykenemättä tajuamaan, mitä oli tapahtunut.
52 ligongo, ŵaliji akanamanyilile chatesile Che Yesu nkati mikate jila, pakuŵa mitima jao jatopelwe kumanyilila.
He eivät näet vieläkään käsittäneet, kuka hän todella oli – eivät edes edellisen illan ihmeen jälkeen. Niin ymmärtämättömiä he olivat.
53 Che Yesu pamo ni ŵakulijiganya ŵao ŵajombweche litanda, ŵaiche ku Genesaleti, pelepo ŵajijimiche ngalaŵa jao.
He tulivat järven toiselle rannalle, Genesaretiin, kiinnittivät veneen
54 Paŵakopweche mu ngalaŵa, papopo ŵandu ŵaamanyilile Che Yesu.
ja nousivat maihin. Siellä olevat ihmiset tunsivat heti Jeesuksen
55 Nipele ŵautwiche achisyungulaga pachilambo pose, ni kutanda kwajigalanga ŵakulwala ali agonile mmigono jao, ni kwajausya kulikose kuŵapilikene kuti Che Yesu ali kweleko.
ja kiirehtivät levittämään uutista Jeesuksen tulosta. Kohta kannettiin hänen luokseen sairaita matoilla ja paareilla.
56 Kulikose kuŵajawile Che Yesu, mmisinda, mmisi ni mmigunda, ŵandu ŵaliji nkwagoneka ŵakulwala peuto pakusumichisya malonda, ŵachondelele Che Yesu kuti ŵakulwala ŵakwaye namose luminiko lwa mwinjilo wao. Ni wose ŵaŵakwaiye ŵalamile.
Missä hän kulkikin – kylissä, kaupungeissa ja maaseudulla – ihmiset toivat sairaita toreille ja kaduille ja pyysivät, että hän sallisi heidän koskettaa edes hänen vaatteidensa reunusta. Ja kaikki, jotka koskettivat häntä, tulivat terveiksi.
