Maliko 10
1 Che Yesu ŵatyosile pelepo, ŵajawile kuchilambo cha ku Yudea mpaka peesi lusulo lwa Yolodani. Mpingo wa ŵandu ŵajinji waajaulile sooni, nombejo ŵajiganyisye mpela iŵatite pakusyoŵelela.
Sitten Jeesus lähti Kapernaumista etelään päin Juudean rajalle ja Jordanin itärannalla olevalle alueelle. Kuten aina, hänen ympärillään oli nytkin joukoittain ihmisiä, ja hän opetti heitä niin kuin tavallisesti.
2 Nipele, Mafalisayo ŵane ŵajaulile ni kwalinga kwa kwawusya, “Ana Malajisyo ga Akunnungu gakukunda kuti jwannume kwaleka ŵankwakwe?”
Muutamat fariseukset tulivat kysymään häneltä: »Hyväksytkö sinä avioeron?» He halusivat saada hänet ansaan.
3 Che Yesu ŵajanjile, “Ana che Musa ŵannajisye chichi?”
»Mitä Mooses opetti avioerosta?» Jeesus kysyi heiltä.
4 Ŵanyawo ŵajanjile, “Che Musa ŵalajisye kuti, jwannume akukombola kumpa talaka ŵankwakwe ni kwaleka.”
»Hän hyväksyi sen», he vastasivat. »Hän sanoi, ettei miehen tarvinnut tehdä muuta kuin kirjoittaa vaimolleen erokirja.»
5 Che Yesu ŵaasalile, “Che Musa ŵagalembile malajisyo go kwaligongo lya ungajiganyikwa wenu.
»Ja miksi hän sen sanoi?» Jeesus kysyi. »Hän myöntyi siihen teidän sydämenne kovuuden tähden.
6 Nambo che Musa ŵalembile, chitandile kupagwa kwa chilambo, Akunnungu ŵangumbile jwannume ni jwankongwe.
Jumalan alkuperäinen tarkoitus ei ollut sellainen. Jumala loi miehen ja naisen toisilleen;
7 Kwa ligongo lyo jwannume chachinleka atatigwe ni achikulugwe, nombejo chalumbikane ni ŵankwakwe,
siksi miehen on jätettävä isänsä ja äitinsä, ja hän ja hänen vaimonsa liittyvät yhteen,
8 ni ŵaŵili wo chachiŵa chiilu chimo. Sambano ngakuŵa ŵaŵili sooni, nambo chiilu chimo.
niin etteivät he enää ole kaksi vaan yksi.
9 Nipele, chalumbikenye Akunnungu, mundu ngasachilekanganya.”
Kenenkään ihmisen ei ole lupa erottaa sellaista, minkä Jumala on liittänyt yhteen.»
10 Paŵausile sooni mu nyuumba, ŵakulijiganya ŵaausisye Che Yesu nkati majiganyo go.
Myöhemmin, kun hän oli talossa yksin oppilaidensa kanssa, he ottivat asian jälleen puheeksi.
11 Nombewo ŵaasalile, “Mundu jwalijose jwakunleka ŵankwakwe ni kulombela jwankongwe jwine, akuntendela chikululu ŵankwakwe.
Jeesus sanoi heille: »Kun mies ottaa eron vaimostaan ja menee naimisiin jonkun toisen kanssa, hän on uskoton ensimmäiselle vaimolleen ja tekee siis aviorikoksen.
12 Iyoyo, jwankongwe jwakunleka jwannume jwao ni kulombwa ni jwannume jwine, akuntendela chikululu jwannume jwao.”
Ja kun vaimo ottaa eron miehestään ja menee uusiin naimisiin, myös hän on uskoton ja tekee aviorikoksen.»
13 Ŵandu ŵampepe ŵannyichisye Che Yesu ŵanache achanandi ŵasajichile makono gao, nambo ŵakulijiganya ŵao ŵaakalipile ŵandu wo.
Kerran, kun muutamat äidit toivat lapsiaan Jeesuksen siunattavaksi, hänen oppilaansa hätistelivät heitä pois ja kielsivät heitä vaivaamasta Jeesusta.
14 Che Yesu paŵaiweni yeleyo, yachimile ni ŵaasalile, “Mwaleche ŵanache achanandi aichanje kukwangu, kasimwalekasya, pakuŵa Umwenye wa Akunnungu uli wa ŵandu mpela ŵeleŵa.
Mutta Jeesus näki mitä tapahtui ja sanoi harmistuneena oppilaillensa: »Antakaa lasten tulla minun luokseni, sillä Jumalan valtakunta kuuluu heidänlaisilleen ihmisille. Älkää kieltäkö heitä tulemasta!
15 Isyene ngunsalila, mundu jwalijose jwangakuupochela Umwenye wa Akunnungu mpela ŵanache achanandi ngaajinjila mwelemo ng'oo.”
Asia on niin, että joka ei tule Jumalan luo kuin lapsi, ei pääse hänen valtakuntaansa.»
16 Nipele, ŵajangete ŵanache ni kwasajichila makono ni kwapa upile.
Sitten Jeesus otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päänsä päälle ja siunasi heidät.
17 Che Yesu paŵatandite sooni ulendo wao, mundu jumo ŵambutuchile ni kwatindiŵalila ni ŵausisye, “Jwakwiganya jwambone, ana ndende chichi pakuti mbochele umi wa moŵa gose pangali mbesi?” (aiōnios g166)
Kun hän oli lähdössä, hänen luokseen juoksi eräs mies, polvistui maahan ja kysyi: »Hyvä opettaja, mitä minun pitäisi tehdä, että saisin ikuisen elämän?» (aiōnios g166)
18 Che Yesu ŵajanjile, “Ana ligongo chi nkuumilanga jwambone? Ngapagwa mundu jwaali jwambone ikaŵe Akunnungu jika pe.
»Miksi sanot minua hyväksi?» Jeesus kysyi. »Vain Jumala on todella hyvä.
19 Ntakugamanyilila makanyo gagakuti, ‘Kasimmulaga ni Kasintenda chikululu ni Kasinjiŵa ni Kasinsala ya unami ni Kasimunnambuchisya njenu, ni Mwachimbichisye atati ŵenu ni achikulu ŵenu.’”
Mutta mitä kysymykseesi tulee – käskythän sinä tiedät: älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä valehtele, älä riistä toiselta, kunnioita isääsi ja äitiäsi.»
20 Mundu jula ŵajanjile, “Jwakwiganya, makanyo gose go nagakamulichisye chitandilile ku uwanache wangu.”
»Opettaja», mies vastasi, »ainuttakaan näistä käskyistä en ole koskaan rikkonut.»
21 Che Yesu ŵalolechesye kwa kwanonyela, ŵansalile, “Chinsoŵile chindu chimo. Njaule nkasumisye yose inkwete, ni mbiya syo nkaape ŵakulaga, nombe mmwe chinkole chipanje kwinani kwa Akunnungu. Nipele nnyiche munguye.”
Jeesus katsoi mieheen sillä tavalla, että selvästi huomasi hänen rakastavan tätä. »Vain yksi sinulta puuttuu», hän sanoi, »mene ja myy kaikki, mitä omistat, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa – ja tule minun mukaani.»
22 Mundu jo paŵapilikene yeleyo, ŵapwele ntima ni ŵajawile achipukunyaga ntwe, pakuŵa ŵaliji ni ipanje yejinji ni nganasaka kwapa ŵane ipanje yao.
Mies kääntyi pois pettyneenä, sillä hän oli hyvin rikas.
23 Nipele Che Yesu ŵalolite kosekose, ni ŵaasalile ŵakulijiganya ŵao, “Chiilimbe kwannope kwa ŵandu ŵaipanje kwalechelela Akunnungu ŵaatawale!”
Jeesus katsoi hänen jälkeensä ja sanoi sitten oppilailleen: »Ei ole helppoa rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan!»
24 Ŵakulijiganya ŵagasimosile maloŵe gao, nambo Che Yesu ŵaasalile sooni, “Achiŵanangu, chiilimbe kwannope kwa ŵandu kwalechelela Akunnungu ŵaatawale!
Tämä hämmästytti heitä. Sen tähden Jeesus sanoi vielä uudestaan: »Rakkaat lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat rikkauksiinsa, päästä Jumalan valtakuntaan.
25 Chiiŵe yakulimba kuchitenda chinyama chachikuŵilanjikwa ngamia, kupeleta pa chipowo cha sindano. Iyoyo peyo, ikuloleka kuti, chiiŵe yakulimba kwannope kwa mundu jwachipanje kwalechela Akunnungu ŵaatawale!”
Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.»
26 Ŵakulijiganya ŵao ŵasimosile nnope, ŵaliusisye, “Ana sambano nduni juchakombole kulupuswa?”
Oppilaat eivät ottaneet uskoakseen. »Kuka sitten voi pelastua?» he kysyivät.
27 Che Yesu ŵalolechesye ni kwasalila, “Kwa ŵandu ngaikukomboleka, nambo ngaŵa yeleyo kwa Akunnungu, pakuŵa kwa Akunnungu yanayose ikukomboleka.”
Jeesus katsoi heihin tutkivasti ja sanoi sitten: »Ihmiselle se onkin sula mahdottomuus. Jumalalle sen sijaan ei, sillä hän voi tehdä kaiken mahdolliseksi.»
28 Che Petulo ŵansalile Che Yesu, “Nnole! Ni uweji tulesile indu yose ni kunkuya mmwe!”
Silloin Pietari alkoi todistella, mistä kaikesta hän ja muut Jeesuksen oppilaat olivat luopuneet lähtiessään Jeesuksen mukaan. »Me olemme jättäneet kaiken sinun vuoksesi», hän sanoi.
29 Che Yesu ŵatite, “Isyene ngunsalila, mundu jwalijose jwajilesile nyuumba jakwe pane achapwakwe pane achalumbugwe pane achikulugwe pane atatigwe pane achiŵanagwe pane migunda, kwa ligongo lyangu une ni kwa ligongo lya Ngani Jambone,
Siihen Jeesus vastasi: »Usko minua: ei ole ketään, joka olisi luopunut kodista, veljistä, sisarista, äidistä, isästä, lapsista tai omaisuudesta minun ja ilosanoman eteenpäin viemisen tähden
31 Nambo achajinji ŵakuliganichisya kuti ali achakulu sambano, chatuluswe ni ŵandu ŵakulitulusya sambano, chachiŵa achakulu.”
Monista tärkeistä henkilöistä tulee silloin vähäpätöisiä, ja monille sellaisille, joita täällä pidetään mitättöminä, osataan siellä antaa arvoa.»
32 Che Yesu ni ŵakulijiganya ŵao ŵaliji nkukwesya kwaula ku Yelusalemu nombe Che Yesu ŵalongolele. Ŵakulijiganya ŵao ŵasimosile, ni ŵandu ŵaŵaliji nkwakuya wose ŵajogwepe. Che Yesu ŵaajigele sooni ŵakulijiganya ŵao likumi ni ŵaŵili pachisyepela, ni kwasalila indu ichiyakopochele.
Jeesus ja oppilaat kulkivat Jerusalemiin vievällä tiellä. Jeesus käveli edellä. Oppilaat, jotka kulkivat hänen perässään, olivat peloissaan ja epätietoisia. Jeesus vei heidät syrjään muista ihmisistä ja kuvasi taas kerran kaiken, mitä hänelle tapahtuu, kun he saapuvat Jerusalemiin.
33 Ŵaasalile, “Mpilikane, tukukwesya kwaula ku Yelusalemu, ni kweleko Mwana jwa Mundu chajaule kukutyosyekwa kwa achakulu ŵambopesi ni ŵakwiganya Malajisyo. Ni ŵanyawo chanlamulile chiwa ni kwataga mmakono ga ŵandu ŵangaŵa Ŵayahudi.
»Kun me tulemme sinne», hän selitti, »minut, Ihmisen Poika, pidätetään ja viedään ylipappien ja muiden johtavien juutalaisten eteen. He tuomitsevat minut kuolemaan ja antavat roomalaisten panna tuomion täytäntöön.
34 Nombe chaachintendela chanache ni chaachinsunila mata ni chaachimputa mbokola ni kumbulaga. Nambo pa lyuŵa lyaatatu chasyuche.”
He pilkkaavat minua, sylkevät päälleni, ruoskivat minua ja surmaavat minut. Mutta kolmantena päivänä minä nousen kuolleista.»
35 Nipele che Yakobo ni che Yohana ŵanache ŵa che Sebedayo, ŵajawile ku Che Yesu ni ŵatite, “Jwakwiganya, tukusaka ntupanganyichisye chindu chachitummende.”
Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat puhumaan hänen kanssaan. »Mestari», he sanoivat, »haluaisimme, että tekisit meille ystävänpalveluksen.»
36 Che Yesu ŵausisye, “Ana nkusaka nampanganyichisye chichi?”
»Minkälaisen?» hän kysyi.
37 Ni ŵajanjile, “Pachintawale mu ukulu wenu, tukummenda tutame jumo kundyo ni jwine kunchiji kwenu.”
»Me haluamme istua lähinnä sinua olevilla valtaistuimilla valtakunnassasi», he sanoivat, »toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi.»
38 Nambo Che Yesu ŵaasalile, “Ngankuchimanyilila chinkuchiŵenda! Uli chinkombole kuching'welela chikombe cha masauko chingung'welela une pane kubatiswa mu ubatiso ungubatiswa une?”
Jeesus vastasi: »Te ette tiedä, mitä pyydätte! Pystyttekö myös juomaan siitä katkerasta kärsimysten maljasta, josta minun on juotava? Pystyttekö te ottamaan sen kärsimyksen kasteen, jolla minut kastetaan?»
39 Ŵajanjile, “Tukupakombola.” Che Yesu ŵaasalile, “Isyene chinng'welele chikombe chingung'welela une ni kubatiswa ubatiso ungubatiswa une.
»Kyllä pystymme!» he sanoivat. Jeesus sanoi heille: »Minun maljastani te joudutte todellakin juomaan ja minun kasteellani teidät kastetaan,
40 Ni kwa aŵala ŵachatame kundyo pane kunchiji kwangu, ngaŵa masengo gangu. Nambo Akunnungu chachapa lipesa lyo ŵele ŵaŵaasagwile.”
mutta minulla ei ole oikeutta antaa teille valtaistuinsijoja vierestäni. Se istumajärjestys on jo laadittu.»
41 Ŵele ŵakulijiganya likumi paŵapilikene chechila chiŵaŵendile che Yakobo ni che Yohana, ŵaatumbilile.
Kun toiset oppilaat kuulivat, mitä Jaakob ja Johannes olivat pyytäneet, heitä alkoi tavattomasti harmittaa.
42 Nipele, Che Yesu ŵaaŵilasile ŵakulijiganya wo ni ŵaasalile, “Nkumanyilila kuti ŵandu ŵakuganichikwa ali ilongola wa ŵandu ŵangaŵa Ŵayahudi, akwalongosya ŵandu ŵao kwa machili. Ni ŵele ilongola wo akwete ulamusi waukulungwa pachanya ŵandu ŵao.
Silloin Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: »Te tiedätte, että kansojen johtomiehet hallitsevat herroina alaisiaan.
43 Nambo ikaaŵa yeleyo kwa ŵanyamwe, sooni jwalijose jwakusaka kuŵa jwankulu pasikati jenu, aŵeje katumetume jwa wose.
Teidän joukossanne on oltava toisin. Sen teistä, joka haluaa olla suuri, täytyy olla kaikkien palvelija.
44 Nombe jwalijose jwakusaka kuŵa jwankulu kupunda wose aŵeje kapolo jwa wose.
45 Pakuŵa Mwana jwa Mundu nganaika kukutumichilwa, nambo aiche kukutumichila ni kuutyosya umi wao kwa kwawombola ŵandu ŵajinji.”
En minäkään, vaikka olen kotoisin taivaasta, ole tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ihmisiä ja antamaan henkeni lunnaiksi monien puolesta.»
46 Nipele, ŵaiche ku Yeliko. Che Yesu ni ŵakulijiganya ŵao pamo ni mpingo wekulungwa wa ŵandu paŵaliji nkutyoka mu musi wo, mundu jumo juŵaliji ngakulola, liina lyakwe che Batimayo mwanagwe che Timayo, ŵatemi mungulugulu litala achiŵendaga.
Näin he tulivat Jerikoon. Myöhemmin, heidän lähtiessään kaupungista, heitä seurasi suuri kansanjoukko. Nyt sattui sokea kerjäläinen nimeltä Bartimeus (Timeuksen poika) istumaan tiepuolessa Jeesuksen kulkiessa ohi.
47 Paŵapilikene kuti ali Che Yesu jwa ku Nasaleti ŵaliji nkupita pelepo, ŵatandite kunyanyisya achitiji, “Che Yesu, Mwana ju che Daudi, mungolele chanasa!”
Kun Bartimeus kuuli, että Nasaretin Jeesus oli lähellä, hän alkoi huutaa: »Jeesus, Daavidin poika, auta minua!»
48 Ŵandu ŵajinji ŵankalipile kuti amyalale, nambo jwelejo ŵajendelechele kunyanyisya achitiji, “Mwana ju che Daudi, mungolele chanasa!”
»Suu kiinni!» tiuskaisivat jotkut sokealle. Mutta tämä huusi sitä äänekkäämmin ja yhä uudestaan: »Daavidin poika, sääli minua!»
49 Che Yesu ŵajimi ni ŵatite, “Mwaŵilanje.” Nipele, ŵammilasile mundu jwangalola jula, ŵansalile, “Nkamulisye ntima! Njimuche, akummilanga.”
Kun Jeesus kuuli huudon, hän pysähtyi ja sanoi: »Pyytäkää mies tänne.» Lähellä olijat sanoivat sokealle: »Sinulla oli onnea! Mene nyt, hän kutsuu sinua!»
50 Nombejo ŵaponyisye kwakutalichila mwinjilo wakwe, ŵagulwiche, ni ŵajaulile Che Yesu.
Bartimeus heitti viitan yltään ja tuli Jeesuksen luo.
51 Che Yesu ŵammusisye jwelejo, “Nkusaka nampanganyichisye ichichi?” Jwangalola jo ŵanjanjile, “Jwakwiganya, ngusaka mbate kulola.”
»Mitä haluat minun tekevän itsellesi?» Jeesus kysyi. »Voi, opettaja», sokea sanoi, »haluan saada takaisin näköni!»
52 Che Yesu ŵansalile, “Njaule chikulupi chenu chinnamisye.” Papopo mundu jo ŵatandite kulola, nipele ŵalongene nawo Che Yesu.
Jeesus sanoi hänelle: »Hyvä on, tapahtukoon niin! Uskosi on parantanut sinut.» Sokea sai heti näkönsä ja lähti kulkemaan Jeesuksen jäljessä.
