Luka 23
1 Nipele, ŵandu wose uŵachingangene pepala ŵajimi ni kwajausya Che Yesu mmbujo mwa che Pilato.
Koko neuvosto vei sitten Jeesuksen maaherra Pilatuksen luo.
2 Ŵatandite kwaŵechetela, achitiji, “Twansimene mundu ju ali nkwalyungasya ŵandu ŵa chilambo chetu ali nkwakanya ŵandu kutyosya nsongo kwa Mwenye jwa ku Loma ni kulitenda kuti jwelejo ali Kilisito Nkulupusyo, Mwenye.”
Siellä neuvoston jäsenet esittivät syytöksensä: »Tämä mies johtaa kansamme tuhoon, sillä hän kieltää maksamasta veroja Rooman hallinnolle ja väittää olevansa kuningas, meidän Messiaamme.»
3 Che Pilato ŵammusisye Che Yesu, “Ana mmweji ni mwenye jwa Ŵayahudi?” Che Yesu ŵajanjile, “Mmwejo mwasyene ni ummechete.”
Pilatus kysyi Jeesukselta: »Oletko sinä juutalaisten kuningas?» »Olen, aivan niin kuin sanoit», Jeesus vastasi.
4 Nipele, che Pilato ŵaasalile achakulu ŵambopesi ni mpingo wa ŵandu, “Nganguchiwona chachili chose chakuti nannamule mundu ju.”
Pilatus kääntyi ylipappeihin ja kansaan päin: »Ei kai tätä voi pitää rikoksena?»
5 Nambo ŵanyawo ŵachalile nnope achitiji, “Akwalyungasya ŵandu kwa majiganyo gao mu chilambo chose cha ku Yudea. Ŵatandite ku Galilaya ni sambano aiche apano.”
He hurjistuivat. »Hän saa aikaan mellakoita hallitusta vastaan missä vain liikkuukin – kaikkialla Juudeassa, Galileasta tänne asti.»
6 Che Pilato paŵapilikene yeleyo, ŵausisye, “Ana mundu ju ali jwa ku Galilaya?”
»Onko hän sitten galilealainen?» Pilatus kysyi.
7 Paŵaimanyilile kuti Che Yesu ŵaliji jwa chilambo chachili mu ulamusi u che Helode, ŵampeleche ku che Helode, juŵaliji kukoko ku Yelusalemu gele moŵa go.
Saatuaan myöntävän vastauksen Pilatus lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, sillä Galilea kuului tämän hallintaan. Herodes sattui olemaan silloin Jerusalemissa.
8 Che Helode paŵammweni Che Yesu ŵasangalele nnope. Chitandile kalakala ŵalajile kwawona pakuŵa ŵapilikene ngani syao, nombewo ŵalolelaga kwawona Che Yesu ali nkupanganya imanyisyo.
Hän oli kuullut paljon Jeesuksesta ja ilahtui, kun sai nyt tilaisuuden nähdä hänet. Erityisesti Herodes toivoi, että hän tekisi jonkin ihmeen.
9 Nipele che Helode ŵammusisye Che Yesu mausyo gamajinji nambo Che Yesu nganajanga lili lyose.
Herodes teki Jeesukselle kysymyksen toisensa perään, mutta tämä ei vastannut yhteenkään.
10 Achakulu ŵambopesi ni ŵakwiganya Malajisyo uŵaliji pelepo ŵaŵechetele Che Yesu kwa machili.
Ylipapit ja lainopettajat huusivat syytöksiä.
11 Nipele, che Helode ni ŵangondo ŵakwe, ŵanyelwisye ni kwatukana Che Yesu ni kwawasya iwalo yakusalala ni ŵammuchisye ku che Pilato.
Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat pilkata Jeesusta. He pukivat hienon viitan hänen päälleen ja lähettivät hänet takaisin Pilatuksen luo.
12 Lye lyuŵa lyo che Helode ni che Pilato ŵajilene ni kuŵa uganja pakuŵa chitandilile kalakala ŵatindene lyasi.
Herodes ja Pilatus olivat tätä ennen olleet vihamiehiä keskenään, mutta nyt heistä tuli ystäviä.
13 Nipele, che Pilato ŵasimanisye achakulu ŵambopesi ni ilongola ni ŵandu,
Pilatus kutsui ylipapit, lainopettajat ja muun joukon sisään
14 ni ŵaasalile, “Mumbelechele mundu ju nchitiji ŵaliji nkwalyungasya ŵandu. Sambano mpilikane! Uneji sosilesosile ngani syao mmbujo mwenu nambo nganinansimana ni ligambo lili lyose lyankati indu imwammechetele.
ja ilmoitti heille päätöksensä: »Toitte tämän miehen luokseni ja syytitte häntä kapinan lietsomisesta Rooman hallitusta vastaan. Olen nyt kuulustellut häntä ja todennut hänet syyttömäksi.
15 Ngaŵa uneji pe, atamuno che Helode ammuchisye kukwetu pakuŵa nganaliwona ligambo lili lyose. Usyene ukulosya kuti mundu ju nganatenda chachili chose changalumbana chakwaŵajila chiwa.
Herodes tuli samaan tulokseen ja lähetti hänet takaisin tänne. Tämä mies ei ole syyllistynyt mihinkään, mikä vaatisi kuolemanrangaistusta.
16 Nipele, chilamule kuti aputikwe mbokola nombe chinalechelele.”
Annan hänet ruoskittavaksi ja päästän sitten vapaaksi.»
17 Pakuŵa ŵasachilwe kwaugulila jwataŵikwe jumo katema ka Pasaka.
Oli tapana, että juhlan aikana vapautettiin se vanki, jonka kansa halusi.
18 Nambo wose ŵatandite kunyanyisya kwanakamo achitiji, “Mummulaje mundu ju, ntugopolele che Balaba!”
Kansanjoukko alkoi huutaa: »Ei häntä, vaan päästä meille Barabbas!»
19 Che Balaba ŵataŵikwe mu nyuumba jakutaŵilwa ligongo lya kukamulangana ni ŵandu ŵaŵatindigenye mu musi ni mu utinda wo ŵaulajikwe mundu jumo.
Barabbas oli vangittuna hallituksen vastaisen kapinan lietsomisesta ja murhasta.
20 Che Pilato ŵasachile kwalechelela Che Yesu, ŵaŵechete nawo kaaŵili kwakunyanyisya.
Pilatus yritti vielä puhua väkijoukolle, sillä hän tahtoi vapauttaa Jeesuksen.
21 Nambo ŵanyawo ŵanyanyisye sooni, “Mwaŵambe pa nsalaba, Mwaŵambe pa nsalaba!”
Mutta ihmiset huusivat: »Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!»
22 Che Pilato ŵaasalile kaatatu, “Ana changalumbana chi chatesile mundu ju? Nganguliwona ligambo lililyose nkati mundu ju lyati ikwaŵajila chiwa. Nipele chilamule aputikwe mbokola ni kwalechelela.”
Pilatus vetosi heihin vielä kolmannen kerran: »Minkä rikoksen hän on tehnyt? En ole todennut mitään sellaista, mistä voisin tuomita hänet kuolemaan. Annan ruoskia hänet ja päästän sitten vapaaksi.»
23 Nambo ŵanyawo ŵapundile kunyanyisya kwa machili nnope kuti Che Yesu akusachilwa kuŵambikwa pa nsalaba. Kumbesi kwakwe, maloŵe gao gapikaniche.
Mutta ihmiset huusivat yhä hurjemmin, että Jeesuksen oli kuoltava, ja lopulta heidän huutonsa pääsivät voitolle.
24 Che Pilato ŵalamwile kuti chasachilenje chipanganikwe.
Pilatus antoi periksi ja lähetti Jeesuksen kuolemaan. Hän myös päästi Barabbaan vapaaksi, kuten he vaativat. Jeesukselle hän antoi heidän tehdä mitä tahtoivat.
25 Ŵangopwele jwelejo juŵataŵikwe kwa ligongo lya kutindiganya ni kuulaga ni kwatyochesya Che Yesu kwa ŵangondo kuti ŵatende mpela iŵasakaga.
26 Ŵangondo paŵalinji nkwajausya Che Yesu kukwaŵamba pa nsalaba ŵasimene ni mundu liina lyao che Simoni jwa ku Kulene, juŵatyochelaga mu nsinda kwinjila mu musi. Ŵankamwile ni kwatwika nsalaba ni kwakuya Che Yesu panyuma.
Kun Jeesusta vietiin surmattavaksi, tiellä tuli vastaan kyreneläinen Simon. Hän oli palaamassa maalta Jerusalemiin, ja nyt hänet pantiin kantamaan Jeesuksen ristiä.
27 Mpingo wekulungwa wa ŵandu wankuiye, mwa ŵanyawo ŵapali achakongwe uŵaliji nkulila nnope ni kulila kwa malumbo.
Suuri joukko ihmisiä kulki Jeesuksen perässä. Mukana oli useita surun murtamia naisia.
28 Che Yesu ŵaagalauchile ŵanyawo ni kwasalila, “Mwanya achakongwe ŵa ku Yelusalemu! Ngasimulilila une nambo nlililile mwachinsyene ni ŵanache ŵenu.
Jeesus kääntyi sanomaan heille: »Jerusalemin tyttäret, älkää itkekö minua, vaan itseänne ja lapsianne.
29 Pakuŵa moŵa chigaiche pachachiti, ‘Ŵana upile ŵangakuŵeleka ni ŵanganaŵeleka ni konjesya!’
Tulee aika, jolloin pidetään onnellisina niitä naisia, joilla ei ole lapsia.
30 Pelepo ni pachatande kuisalila ikwesya kuti ‘Ntugwilile!’ Ni matumbi, ‘Ntuunichile!’
Ihmiset toivovat silloin, että vuoret murskaisivat heidät alleen ja maa peittäisi heidät.
31 Pakuŵa, iŵaga ŵandu akutenda yeleyi kwa une jundi mpela chitela chachiŵisi. Ana chatende chichi kukwenu ŵandi mpela chitela chejumu?”
Jos tällaista tapahtuu minulle, joka olen elävä puu, miten käykään teidän?»
32 Nombe ŵapali ŵandu ŵane ŵaŵili, uŵatendaga yangalumbana, ŵajigalikwe kukuulajikwa pamo ni Che Yesu.
Kaksi rikollista vietiin Jeesuksen kanssa teloitettavaksi niin sanotulle Pääkallonpaikalle. Siellä kaikki kolme ristiinnaulittiin – Jeesus keskimmäiseen ristiin ja rikolliset hänen kummallekin puolelleen.
33 Paŵaiche kwiuto, liina lyakwe, “Chikalakasa cha Ntwe,” Nipele kweleko ŵaŵambile pa nsalaba Che Yesu pamo ni aŵala ŵaŵili uŵaitendekanyaga yangalumbana, jumo kundyo kwao ni jwine kunchiji.
34 Che Yesu ŵatite, “Atati, mwalechelesye pakuŵa ngakuimanyilila yakuitendayi.” Nipele, ŵagaŵene iwalo yao kwa kuitendela gudugudu.
Jeesus sanoi: »Isä, anna näille ihmisille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.» Sotilaat arpoivat keskenään hänen vaatteensa.
35 Ŵandu ŵajimi achilolaga. Achakulu ŵa chiyahudi ŵanjalwisye Che Yesu achitiji, “Ŵakulupwisye ŵane, sambano alikulupusye nsyene iŵaga jwelejo ni Kilisito Nkulupusyo jwasagulikwe ni Akunnungu!”
Ihmisjoukko seisoi ristien ympärillä katselemassa. Juutalaisten johtomiehet naureskelivat pilkallisina: »Hän oli hyvä auttamaan ihmisiä. Pelastakoon nyt itsensäkin, jos kerran on Jumalan valitsema Messias.»
36 Ŵangondo nombewo ŵanjalwisye Che Yesu ni kwapelechela divai ja kuipa,
Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tarjosivat hänelle juotavaksi hapanviiniä
37 ni ŵanyawo ŵansalile, “Iŵaga isyene mmwejo ni Mwenye jwa Ŵayahudi, nlikulupusye mwasyene.”
ja huutelivat: »Pelasta itsesi, jos olet juutalaisten kuningas!»
38 Ni pachanya nsalaba ŵaŵisile chindu chachilembekwe yele, “Aŵaŵa ALI MWENYE JWA ŴAYAHUDI.”
Hänen yläpuolelleen ristiin kiinnitettiin kilpi: »Juutalaisten kuningas.»
39 Jumo jwa aŵala uŵatendaga yangalumbana uŵaŵambikwe pepala ŵantukene Che Yesu achitiji, “Ana mmwejo ngati ni Kilisito Nkulupusyo? Nlikulupusye mwasyene noweji iyoyo peyo.”
Toinen hänen vierellään riippuvista rikollisista alkoi pilkata häntä: »Sinähän olet Messias? Auta nyt äkkiä itseäsi ja meitä myös.»
40 Nambo jwine jula ŵankalipile achitiji, “Ana mmweji ngankwajogopa Akunnungu namose kanandi? Namuno mmwejo nnamulikwe chisau ni ŵele.
Mutta toinen rikollinen keskeytti hänet moittivasti: »Etkö pelkää Jumalaa edes kuollessasi? Meidän on kuoltava, koska olemme tehneet pahaa, mutta tämä mies on syytön.»
41 Mmwe ni une tukuŵajilwa, pakuŵa aji ni mbote ja sambi syatutesile. Nambo aju mundu ju nganapanganya chachili chose changalumbana.”
42 Nipele ŵaŵechete, “Choonde Che Yesu! Mungumbuchile pachinchiinjila mu umwenye wenu.”
Sitten hän sanoi: »Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.»
43 Che Yesu ŵanjanjile jwelejo, “Isyene ngunsalila, lelo jino chimme pampepe none kumbepo.”
Jeesus vastasi: »Lupaan, että olet tänään kanssani paratiisissa.»
44 Kaliji mpela katema ka lyuŵa pantwe, sooni kwaliji chipi pachilambo chose mpaka saa tisa,
Oli keskipäivä, mutta äkkiä koko maa pimeni kolmeksi tunniksi.
45 ni lyuŵa lyalesile kuŵala ni nguo ja lusasa ja mu Nyuumba ja Akunnungu japapwiche pambindikati.
Aurinkoa ei näkynyt. Yhtäkkiä temppelin pyhintä osaa erottava raskas verho repesi keskeltä halki.
46 Che Yesu ŵanyanyisye achitiji, “Atati, ngujiŵika mbumu jangu mmakono mwenu.” Paŵamasile kuŵecheta gelego, ŵawile.
Sitten Jeesus huusi: »Isä, minä annan henkeni sinun käsiisi!» Ja niin hän kuoli.
47 Jwankulu jwaŵangondo paŵaiweni iyatendekweyo, ŵaakusisye Akunnungu achitiji, “Isyenepe, mundu ju jwaliji jwambone.”
Kun teloituksia johtava roomalainen upseeri näki, mitä oli tapahtunut, hän antoi kunnian Jumalalle ja sanoi: »Tämä oli varmasti Jumalan mies.»
48 Mpingo wa ŵandu wasongangene ligongo lyakulola iyatendekwe, paŵaiweni yeleyo, ŵaujangene mmangwawo aninkuliputa pa ntima pao kwakulilasika.
Kun ristiinnaulitsemista seuranneet ihmiset näkivät Jeesuksen kuolleen, he palasivat murheellisina kotiin.
49 Achambusanga ŵao wose ni achakongwe uŵalongene nawo kutyochela ku Galilaya, ŵajimi kwakutalichila, aninkulola yaikutyochela.
Jeesuksen ystävät seisoivat jonkin matkan päässä katselemassa. Heidän joukossaan olivat Jeesuksen mukana Galileasta tulleet naiset.
50 Jwapali mundu liina lyao che Yusufu, jumo jwa ŵantenga ŵa nkungulu wekulungwa wa Chiyahudi. Mundu ju ŵaliji jwambone ni jwakupanganya yaikwanonyelesya Akunnungu,
Joosef – juutalaisten suuren neuvoston jäsen Juudean Arimatiasta – meni pyytämään Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. Joosef oli Jumalan tahtoa kyselevä mies, joka odotti Messiaan tuloa. Hän ei ollut yhtynyt muiden kansanjohtajien päätöksiin.
51 ni nganajitichisyana nawo iŵaisachile ni kuipanganya. Jweleju jwaliji mundu jwa nsinda umo wa Chiyahudi waukuŵilanjikwa Alimataya ni jwaliji nkulolela Umwenye wa Akunnungu.
52 Nipele, jwele mundu ŵajawile ku che Pilato, ŵaŵendile apegwe chiilu chi Che Yesu.
53 Nipele, che Yusufu ŵachitulwisye chiilu pa nsalaba ni kuchiŵilijila ni sanda ni ŵachiŵisile mwilembe lilyasepekwe palwala, lilyaliji likanaŵe kuŵichikwa mundu.
Hän otti nyt Jeesuksen ruumiin, kääri sen suureen liinaan ja vei kallioon hakattuun, käyttämättömään hautaan.
54 Lyele lyuŵa lyo lyaliji lyuŵa lyakuliŵika chile kwa ligongo lya Lyuŵa lya Kupumulila.
Silloin oli perjantai-iltapäivä ja sapatinvietto alkamassa.
55 Ni achakongwe uŵalongene nawo Che Yesu kutyochela ku Galilaya ŵala, ŵakuiye che Yusufu ni ŵaliweni lilembe lyo ni yachitite pakuŵichikwa chiilu chi Che Yesu.
Galilealaiset naiset seurasivat hautausta kauempaa.
56 Nipele, ŵausile kumusi ni kulinganya mauta ga malahamu ni mauta gakununjila gakugapakasya chiilu chi Che Yesu. Lyuŵa lya Kupumulila ŵapumulile mpela igakuti kulamula Malajisyo.
Sitten he menivät kotiinsa ja valmistivat tuoksuvia voiteita hautausta varten. Sapatin he lepäsivät, niin kuin laki vaati.
