Luka 2
1 Gele moŵa go che Agusto juŵaliji jwankulu jwa mamwenye wa umwenye wa ku Loma ŵalajisye kuti ŵandu wose pachilambo alembekwe meena gao mu chitabu.
Rooman keisari Augustus päätti näihin aikoihin, että koko valtakunnassa oli toimitettava väestönlaskenta.
2 Kuŵalanjikwa ko kwaliji kwaandanda, katema che Kulenio paŵaliji jwankulu jwa chilambo cha ku Silia.
Se suoritettiin, kun Kyrenius oli Syyrian maaherrana.
3 Nipele, ŵandu wose ŵajawile kukuŵalanjikwa, kila mundu ku musi wao.
Jokaisen piti matkustaa henkikirjoitusta varten sille paikkakunnalle, josta hänen sukunsa oli lähtoisin.
4 Che Yusufu nombe ŵatyosile ku Nasaleti chilambo cha ku Galilaya ni kwaula ku Beselehemu chilambo cha ku Yudea kuŵapagwile che Daudi, ligongo ŵaliji jwa lukosyo lu che Daudi.
Koska Joosef kuului Daavidin sukuun, hänen oli mentävä Juudean Betlehemiin – sehän oli kuningas Daavidin kotikaupunki. Joosef itse asui Galilean Nasaretissa.
5 Ŵajawile kukulembekwa pamo ni che Maliamu juŵantomele, juŵaliji pa chiilu.
Hän otti matkalle mukaan morsiamensa Marian, joka odotti lasta.
6 Paŵaliji ku Beselehemu ko, lyuŵa lya kuligopola ku che Maliamu lyaiche.
Kun he olivat Betlehemissä, lapsi syntyi.
7 Ŵaligopwele mwanache jwao jwa litiwo jwannume, ŵammilijile iwalo ya chanache ni ŵangoneche mu lichinga mu chombo chakulichisya inyama, pakuŵa nganilipagwa lipesa kwa ŵelewo mu nyuumba ja achalendo.
Se oli poika. Maria kääri lapsen, esikoisensa, kapaloihin ja pani eläinten seimeen, sillä kaikki kaupungin majoituspaikat olivat täynnä.
8 Nipele pachilambo pala paliji ni ŵakuchinga mwitinji ŵaŵalindililaga kwakupisyangana mpingo wa ngondolo syao chilo.
Samana yönä oli muutamia paimenia kylän ulkopuolella vartioimassa lammaslaumoja.
9 Katumetume jwa kwinani jwa Akunnungu ŵakopochele chisisimuchile ni lulanga lwa ukulu wa Ambuje lwalanguchisye mbande syose. Nombewo ŵajogwepe kwannope.
Yhtäkkiä heidän keskelleen ilmestyi enkeli, ja Herran kirkkaus valaisi koko tienoon. Paimenet pelästyivät suunnattomasti,
10 Nambo katumetume jwa kwinani jo ŵaasalile, “Nkajogopa! Nnole, nanjigalile ngani jambone jakwasengwasya nnope ŵandu wose ŵa ku Isilaeli.
mutta enkeli rauhoitti heitä. »Älkää pelätkö!» hän sanoi. »Saatte kuulla kaikkien aikojen iloisimman uutisen. Se koskee jokaista ihmistä.
11 Pakuŵa lelo jino mu musi u che Daudi, apagwile Nkulupusyo kwaligongo lyenu, ali Kilisito Ambuje.
Betlehemissä on tänä yönä syntynyt Vapahtaja – Messias, Herra!
12 Ni achichi chichiŵe chimanyisyo chenu, chimunsimane mwanache jwannandi ŵaŵilijile nguo sya chanache ni sooni ŵagoneche mu lichinga mu chombo chakulichisya inyama.”
Voitte mennä katsomaan häntä: lapsi nukkuu kapaloituna eläinten seimessä.»
13 Chitema pe kwaoneche mpingo wekulungwa wa achikatumetume ŵa kwinani uli pamo ni katumetume jula, ŵaakusisye Akunnungu, achitiji,
Yhtäkkiä enkelin seuraan liittyi kokonainen taivaan armeija, joka kiitti Jumalaa:
14 “Ukulu kwa Akumanani, ni pachilambo pano chipagwe chitendewele kwa ŵandu ŵakwanonyela.”
»Kunnia korkeuden Jumalalle. Rauha maan ihmisille, joita Jumala rakastaa!»
15 Achikatumetume ŵa kwinani ŵala paŵajaulangene kwinani, ŵakuchinga ŵasalilene, “Tujaulangane sambano jino ku Beselehemu, tukachilole chachikopochele chatumanyisisye Ambuje.”
Kun enkelijoukko oli palannut taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Mennään heti Betlehemiin katsomaan ihmettä, josta Jumala ilmoitti meille.»
16 Nipele, ŵajawile kwa chitema ni ŵansimene che Maliamu ni che Yusufu ni mwanache jwannandi ali angoneche mu lichinga mu chombo chakulichisya inyama.
He juoksivat kaupunkiin ja löysivät Marian ja Joosefin. Seimessä todellakin oli vastasyntynyt lapsi!
17 Ŵele ŵakuchinga paŵammweni mwanache jo, ŵaamanyisye ŵandu wose ngani jiŵajipikene kutyochela kwa achikatumetume nkati mwanache jo.
Paimenet kertoivat kaikille, mitä oli tapahtunut ja mitä enkeli oli sanonut heille lapsesta.
18 Wose ŵaŵapikene jele ngani jiŵasalilwe ni ŵakuchinga ŵasimosile.
Ihmiset hämmästyivät kuullessaan heidän kertomuksensa,
19 Nambo che Maliamu ŵapundile kugaŵika maloŵe go mu ntima mwao achigaganisyaga.
mutta Maria painoi tapahtumat hiljaa mieleensä ja mietti niitä usein.
20 Ŵakuchinga ŵala ŵausile mmangwao aninkwakusya ni kwalapa Akunnungu kwa yose iŵaipilikene ni kwiwona, yose yaliji mpela iŵatite pakusalilwa ni achikatumetume ŵa kwinani.
Paimenet menivät takaisin laumansa luo. He ylistivät Jumalaa enkelien tuomasta ilosanomasta ja siitä, että olivat saaneet nähdä lapsen aivan niin kuin enkeli oli luvannut.
21 Lyuŵa lya nane kutyochela paŵapagwile ŵamumbesye mwanache, ŵammilasile Che Yesu, liina lilyaliji apegwilwe ni katumetume jwa kwinani katema che Maliamu akanaŵe kuŵa ni chiilu.
Kahdeksan päivää myöhemmin oli lapsen ympärileikkaus. Hänen nimekseen tuli Jeesus. Tämän nimenhän hän oli saanut enkeliltä jo ennen kuin Maria alkoi häntä odottaa.
22 Pagamasile moŵa ga kutama munnuli lyaiche lyuŵa lya kuswejeswa mpela Malajisyo ga Akunnungu gaŵapele che Musa igakuti kulajisya, che Yusufu ni che Maliamu ŵanjigele mwanache ni ŵajawile nawo ku Yelusalemu kukwaŵika paujo pa Ambuje.
Mooseksen laki vaati äitiä uhraamaan temppelissä lapsen syntymän jälkeen puhdistusuhrin. Kun Joosef ja Maria lähtivät tämän vuoksi Jerusalemiin, he veivät samalla Jeesuksen Herran eteen,
23 Mpela itite pakulembekwa mu Malajisyo, “Jwalijose jwakupagwa jwannume jwa litiwo chaŵilanjikwe jwanswela ni kutyosyekwa kwa ligongo lya masengo ga Ambuje.”
sillä Jumala oli laissaan määrännyt, että jokainen esikoispoika on omistettava Herralle.
24 Nipele ŵajawile kuti akatyosye sadaka, njuŵa siŵili pane makandi gaŵili ga ngunda mpela itite pakusachilwa ni Malajisyo ga Ambuje.
Jeesuksen vanhempien puhdistusuhrina oli lain mukaan »kaksi metsäkyyhkystä tai kyyhkysenpoikasta».
25 Kele katema ko kwaliji ni mundu jumo ku Yelusalemu, liina lyakwe che Simeoni, ŵaliji nkupanganya yaili yambone paujo pa Akunnungu. Jweleju jwalindililaga katema ka kutuswa mitima kwa ŵandu ŵa ku Isilaeli. Mbumu jwa Akunnungu ŵaliji pamo nawo.
Temppelissä oli silloin myös Simeon-niminen jerusalemilainen. Hän oli hurskas, Jumalaa pelkäävä ja Pyhän Hengen täyttämä mies, joka jatkuvasti odotti Messiaan tuloa.
26 Mbumu jwa Akunnungu ŵammunukulile jwelejo kuti ngaawa akanaŵe kwawona Kilisito Nkulupusyo, jwasagulikwe juŵaliji chilanga cha Ambuje.
Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, että hän ennen kuolemaansa näkisi Jumalan lähettämän Messias-kuninkaan.
27 Nipele, che Simeoni ŵaiche pa Nyuumba ja Akunnungu ali alongweswe ni Mbumu Jwanswela. Kele katemako achaŵelesi ŵa Che Yesu ŵannyichenawo mwanache jwao pa Nyuumba ja Akunnungu kuti ŵapanganyichisye mpela chisyoŵelo cha Malajisyo.
Nyt Henki oli ohjannut hänet temppeliin, ja kun Maria ja Joosef lainkuulaisina toivat lastaan Herran eteen,
28 Che Simeoni ŵampochele mwanache mmakono mwao aninkwatogolela Akunnungu, achitiji,
Simeon otti Jeesuksen syliinsä ja ylisti Jumalaa.
29 “Ambuje, sambano nkunechelela kapolo jwenu nyaule kwa chitendewele, mpela intite pakulanga.
»Herra, nyt voin kuolla rauhassa, sillä olet täyttänyt lupauksesi», hän sanoi. »Olen nähnyt Vapahtajan, jonka annoit maailmalle.
30 Pakuŵa meeso gangu gauweni ukulupusyo wenu,
31 umuupanganyisye paujo pa ŵandu ŵa ilambo yose,
32 alu ni lulanga lwalukugopola nganisyo sya ŵandu ŵangaŵa Ŵayahudi ni ukulu kwa ŵandu ŵenu ŵa ku Isilaeli.”
Hän on kaikkien kansojen valo ja oman kansasi Israelin kunnia.»
33 Atatigwe Che Yesu ni achikulugwe ŵaliji nkugasimonga maloŵe gagaŵechetekwe nkati mwana.
Joosef ja Maria seisoivat vieressä ja ihmettelivät kuullessaan, mitä Simeon sanoi Jeesuksesta.
34 Nipele che Simeoni ŵapele upile ni ŵaasalile che Maliamu achikulugwe Che Yesu, “Nnole, mwanache ju apagwile kwa ligongo lya kugwa kwa ŵandu ŵajinji ni kwinamuka kwa ŵandu ŵajinji ŵa ku Isilaeli. Nombe chaaŵe chimanyisyo chachichikanikwe ni ŵandu,
Simeon siunasi heidät ja sanoi vielä Marialle: »Joudut kärsimään paljon, sillä monet israelilaiset kääntävät selkänsä pojallesi – omaksi onnettomuudekseen. Toisille taas hän on heidän suurin ilonsa, ja monet salaiset ajatukset paljastuvat.»
35 kuti nganisyo sya ŵandu ŵajinji siwoneche pangali kusisika. Nomwe mwasyene chiimpoteche mu ntima mwenu mpela nkusomwa ni chipula.”
36 Sooni jwapali jwankongwe jumpepe, jwakulondola jwa Akunnungu juŵachekulwipe nnope, liina lyao lyaliji che Ana binti Fanueli jwa lukosyo lwa Asheli. Mu umwali wao ŵalombekwe ni kutama ni ŵankwakwe kwa yaka saba pe.
Temppelissä oli sinä päivänä myös 84-vuotias profeetta Hanna. Hänen isänsä oli juutalaiseen Asserin heimoon kuuluva Fanuel. Hanna oli aikoinaan mennyt nuorena naimisiin, mutta jäänyt leskeksi seitsemän avioliittovuoden jälkeen. Hän oli jatkuvasti temppelissä, rukoili yötä päivää ja paastosi usein.
37 Nombewo ŵasigele ŵakuwililwa ni ŵankwakwe mpaka katema paŵaliji jwanchekulu jwa yaka semanini na nne. Katema kose ko ŵalonjelaga pa Nyuumba ja Akunnungu achitaŵaga ni kupopela muusi ni chilo.
38 Papopo pepo jwankongwe jo ŵalikopwesye paujo ni kwatogolela Akunnungu ni kusala ngani sya mwanache jo kwa ŵandu wose ŵaŵaliji nkulolela kuwombolwa ni kulecheleswa kwa Yelusalemu.
Kun Simeon puhui Marian ja Joosefin kanssa, Hannakin tuli heidän luokseen. Hän kiitti Jumalaa ja kertoi kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapaaksi lunastajaa: Messias oli nyt tullut!
39 Achaŵelesi ŵa Che Yesu paŵamasile kupanganya yose iyaliji mu malajisyo ga Ambuje, ŵausile kumangwao ku Nasaleti chilambo cha ku Galilaya.
Kun Jeesuksen vanhemmat olivat tehneet sen, mitä Jumalan laki vaati, he palasivat kotiinsa Galilean Nasaretiin.
40 Jwele mwanache jwakusile ni jwalimbangene, jwagumbele lunda ni ntuuka wa Akunnungu ŵaliji pamo nawo.
Siellä lapsesta kasvoi voimakas ja viisas poika, jota Jumala runsaasti siunasi.
41 Achaŵelesi ŵa Che Yesu ŵaliji ni chisyoŵelo cha kwaula ku Yelusalemu chaka ni chaka katema ka chindimba cha Pasaka ja Ŵayahudi.
Jeesuksen vanhemmat kävivät joka vuosi Jerusalemin pääsiäisjuhlilla.
42 Che Yesu paŵaliji ni yaka kumi na mbili, ŵapite pamo nawo ku chindimba cho mpela itite pakuŵa chisyoŵelo.
Kun Jeesus oli kaksitoistavuotias, perhe kävi taas Jerusalemissa.
43 Pagamasile moŵa ga chindimba cho, ŵatandite ulendo wa kuuja mmangwao, nambo mwanache Che Yesu ŵasigele ku Yelusalemu pangaimanyilila achaŵelesi ŵao.
Juhlien päätyttyä Joosef ja Maria lähtivät paluumatkalle, mutta Jeesus jäi heidän huomaamattaan Jerusalemiin.
44 Ŵaganisisye kuti ŵaliji pamo mumpingo wa ŵandu ŵa ulendo, ŵajesile lyuŵa tetete, nipele ŵatandite kwasosa mwa achalongo achinjao ni achambusanga ŵao.
Ensimmäisenä päivänä vanhemmat eivät osanneet kaivata häntä. He olettivat, että hän oli ystäviensä kanssa muiden matkalaisten joukossa. Kun Jeesusta ei illallakaan näkynyt, Joosef ja Maria alkoivat kysellä häntä tuttavilta ja sukulaisilta,
45 Paŵalepele kwaona ŵausile ku Yelusalemu achasosaga.
mutta kukaan ei tiennyt pojasta. Vanhempien oli palattava Jerusalemiin etsimään häntä.
46 Pagapite moŵa gatatu, ŵansimene atemi pasikati ŵakwiganya Malajisyo pa Nyuumba ja Akunnungu, achapilikanilaga ni kwausya mausyo.
Vasta kolmen päivän kuluttua he löysivät pojan. Hän istui temppelissä keskustelemassa lainopettajien kanssa.
47 Wose ŵaŵapikene maloŵe gao ŵausimosile umanyilisi wakwe ni iŵatiji pakwanga kwa lunda.
Kaikki ihmettelivät hänen käsityskykyään ja vastauksiaan.
48 Achaŵelesi ŵao paŵammweni ŵasimosile. Che Maliamu achikulugwe, ŵammusisye Che Yesu, “Ana mmwe mwanangu, ligongo lyachi ntutesile yeleyi? Nnole, atati ŵenu noneji twaliji nkunsosa tuli ni lipamba.”
Joosef ja Maria eivät tienneet mitä ajatella, kun näkivät hänen istuvan siellä kaikessa rauhassa. »Miksi sinä teit meille tämän?» Maria kysyi. »Isä ja minä olemme olleet huolissamme ja etsineet sinua joka paikasta.»
49 Nombejo ŵajanjile, “Nambo mwansosaga ligongo lyachi? Nganinnyimanyilila kuti ngusachilwa kuŵa pa nyuumba ja Atati ŵangu?”
»Mutta miksi teidän piti minua etsiä?» Jeesus kysyi. »Ettekö tienneet, että täällähän minä olisin – Isäni talossa?»
50 Nambo achaŵelesi ŵao nganagamanyilila malumbo ga maloŵe gaŵasalilaga.
Isä ja äiti eivät ollenkaan ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti.
51 Nipele ŵausile nawo ku Nasaleti ni ŵaliji nkwapilikanichisya. Achikulugwe ŵapundile kuiganisya indu yose mu ntima mwao.
Jeesus palasi sitten vanhempiensa kanssa Nasaretiin ja oli heille tottelevainen. Hänen äitinsä painoi myös tämän tapahtuman mieleensä.
52 Nombe Che Yesu ŵapundile kula mu lunda ni lisusa ni ŵapundile kunonyelwa ni Akunnungu ni ŵandu.
Jeesus kasvoi ja kehittyi sekä Jumalan että ihmisten rakastamana.
