< Luka 19 >
1 Che Yesu ŵajinjile ku Yeliko ni ŵaliji nkupita.
Jeesuksen kulkiessa Jerikon läpi eräs Sakkeus-niminen mies, joka oli paikkakunnan veronkantajien johtaja ja tietysti hyvin rikas,
2 Jwapali mundu jumo liina lyakwe che Sakayo, juŵaliji jwankulu jwa ŵakukumbikanya nsongo, nombe jwaliji jwachipanje.
3 Ŵasachile kwawona Che Yesu kuti ŵaliji ŵaani nambo ŵalepele ligongo lya winji wa ŵandu ni pakuŵa ŵaliji jwanjipi.
halusi välttämättä nähdä hänet. Väkijoukon keskeltä hän ei lyhyenä miehenä nähnyt mitään.
4 Nipele, ŵautuchile mmbujo ni ŵakwesile chitela chachikulungwa cha nkuju kuti akombole kwawona pakuŵa ŵaliji nkupita lyele litala lyo.
Siksi hän juoksi edelle ja kiipesi tien vieressä kasvavaan viikunapuuhun tähystelemään.
5 Che Yesu paŵaiche peuto po ŵalolite mwinani ni ŵansalile, “Che Sakayo, ntuluche chitema pakuŵa lelo jino ikumajila kulonjela mu nyuumba jenu.”
Kun Jeesus tuli sille kohdalle, hän katsoi ylös ja puhutteli Sakkeusta nimeltä: »Sakkeus, tule heti alas! Aion tänään tulla vieraaksi kotiisi.»
6 Che Sakayo ŵajangwiye kutuluka ni ŵapochele kwa kusengwa.
Sakkeus tuli nopeasti alas ja vei iloisena Jeesuksen kotiinsa.
7 Ŵandu wose paŵaiweni yele, ŵatandite kunyinyita achitiji, “Ajinjile kulonjela kwa mundu jwa sambi.”
Ihmiset olivat tyytymättömiä. He mutisivat: »Kaikenlaisten syntisten luo hänkin viitsii mennä.»
8 Nambo che Sakayo ŵajimi paujo ni ŵaasalile Che Yesu, “Ambuje mumbilikanichisye! Une ching'aŵanye ipanje yangu pambindikati ni chinape ŵandu ŵakulaga ni iŵaga najigele chindu cha mundu jwalijose kwa chigongomalo, chinauchisye kacheche.”
Mutta Sakkeus sanoi Jeesukselle: »Olen valmis antamaan puolet omaisuudestani köyhille, ja jos huomaan ottaneeni joltakin liikaa veroja, korvaan sen hänelle nelinkertaisesti.»
9 Che Yesu ŵansalile kuti, “Lelo jino ukulupusyo uiche mu nyuumba ji pakuŵa nombejo ali jwauŵelesi u che Iblahimu.
Jeesus vastasi hänelle: »Tuo osoittaa, että tässä kodissa on tänään löydetty pelastus.» Hän jatkoi: »Tämäkin mies oli Aabrahamin kadonnut poika. Minä, Ihmisen Poika, olen tullut etsimään ja pelastamaan juuri kadonneita.»
10 Pakuŵa Mwana jwa Mundu aiche kukwasosa ni kukwakulupusya ŵasochele.”
11 Ŵandu ŵaliji nkwapilikanila Che Yesu. Ni paŵaliji nkuŵandichila ku Yelusalemu ŵandu ŵaganisyaga kuti Umwenye wa Akunnungu uŵandichile kuoneka. Kwa ligongo lyo ŵatanjile sooni chitagu.
Koska Jeesus nyt oli lähellä Jerusalemia ja ihmiset luulivat, että Jumalan valtakunta alkaisi pian, hän esitti tällaisen vertauksen oikaistakseen heidän käsitystään:
12 Ŵatite, “Jwapali mundu jwa lukosyo lwa umwenye juŵajawile kuchilambo cha kutalika kuti akapegwe umwenye ni jwankulu jwa mamwenye ni kuuja.
»Aatelismies lähti pitkälle matkalle valtakuntansa pääkaupunkiin, missä hänet kruunattaisiin oman alueensa kuninkaaksi.
13 Akanaŵe kwaula, ŵaaŵilasile achikapolo ŵao likumi ni ŵapele kila mundu mbiya liunjili limo ni mbiya jimo malinga ni mbote ja miesi jitatu ni kwasalila, ‘Nsumisye malonda mpaka pachiuje.’
Ennen lähtöään hän kutsui kymmenen palvelijaansa luokseen ja antoi heille kullekin leiviskän verran rahaa, että he sijoittaisivat sen mahdollisimman hyvin hänen poissaollessaan.
14 Nambo achinsyene musi, ŵanchimile ni ŵalajisye ŵantenga ajaule akajile ‘Ngatukunsaka mundu ju atulongosye uwe.’
Osa kansasta kuitenkin vihasi häntä ja ilmoitti, ettei hyväksynyt häntä kuninkaakseen.
15 “Nambo, mundu jo ŵausile sooni kumusi ali amasile kupochela umwenye ni ŵalamwile kuti akaaŵilanjile achikapolo uŵapele mbiya ŵala kuti achimanyilile chachipundile chajinjisye kila mundu.
Palattuaan hän kutsui koolle ne kymmenen miestä, joille oli antanut rahaa, saadakseen selville miten he olivat toimineet ja kuinka paljon voittaneet.
16 Kapolo jwaandanda jwaiche paujo pao ni ŵatite, ‘Ambuje, mbiya jenu jimwambele jijonjesyeche mbiya likumi.’
Ensimmäinen mies oli päässyt erittäin hyvään tulokseen: hänellä oli alkupääomaan verrattuna rahaa kymmenkertaisesti.
17 Nombewo ŵansalile, ‘Ntesile yambone, mmwejo ndi kapolo jwambone. Pakuŵa mwaliji jwakukulupilichika pa indu yenandi, nkoleje ulamusi pachanya pa misi likumi!’
’Hienoa, sinä olet hyvä työntekijä!’ kuningas sanoi.’Koska olet hoitanut vaatimattoman tehtävän uskollisesti, annan nyt johdettavaksesi kymmenen kaupunkia.’
18 Kapolo jwaaŵili jwaiche nikuti, ‘Ambuje, mbiya jenu jimwambele jijonjesyeche mbiya sine nsano.’
Myös seuraavan miehen saavutus oli loistava – voitto oli viisinkertainen.
19 Nombewo ŵansalile jwelejo kuti, ‘Nomwe ŵakwe nkoleje ulamusi pachanya misi nsano.’
Kuningas sanoi:’Hyvä, saat hallintaasi viisi kaupunkia.’
20 “Nipele, kapolo jwine jwaiche achitiji, ‘Ambuje, aji ni mbiya jenu jimwambele jila, nagosile uchenene mu chiguo cha mwana chammakono.
Kolmas mies sen sijaan palautti vain saman summan, jonka oli saanut. Hän selitti:’Pidin sitä säästössä,
21 Ligongo nanjogopaga, pakuŵa mmwe ndi mundu jwakunonopa ntima. Mundu junkuigala yangaŵa yenu ni kugoola yanganimpande.’
koska pelkäsin sinua. Sinun kanssasi on vaikea olla tekemisissä, kun sinä otat sellaistakin mikä ei ole sinun ja korjaat sieltä mihin et ole kylvänyt.’
22 Nombewo ŵansalile, ‘Ngunnamula kwaligongo lya intite pakuŵecheta mmwe kapolo jwangalumbana! Ngati mwaamanyilile kuti une ndili mundu jwakunonopa ntima, jungwigala yangaŵa yangu ni jungugowola yanganimbande.
Kuningas huusi:’Veltto vätys! Sinua kohtaan olenkin kova, niin kuin sanoit. Jos kerran niin hyvin tiesit, millainen olen,
23 Ligongo chi nganinjausya mbiya jangu kwa ŵakutyosya yakoonjecheka, kuti une pachiuje nyaule ngajigale ni yakupunda yakwe?’
miksi et vienyt rahaani edes pankkiin, että olisin saanut nostaa sen korkoineen?’
24 “Pelepo ŵaasalile uŵajimi pepala ŵala, ‘Munsumule mbiya jo, nkaape jwakwete mbiya likumi jula.’
Hän käski vieressä seisovien ottaa mieheltä rahat pois ja antaa sille, joka oli voittanut eniten.
25 Ŵanyawo ŵansalile, ‘Ambuje, nambo jwelejo akwete chile mbiya likumi!’
’Mutta hänellähän on tarpeeksi ennestäänkin’, he huomauttivat.
26 Nombewo ŵajanjile kuti, ‘Ngunsalila, kwa jwalijose jwakwete chindu chachipegwa ni kujonjechekwa. Nambo kwa jwanganakola chindu atamuno chamwana chakwete cho chichijigalikwe.
Kuningas vastasi:’Aina käy niin, että ne, joilla on jo ennestäänkin, saavat lisää, ja ne joilla on vain vähän, menettävät senkin.
27 Nambo, yankati aŵaŵa ŵammagongo ŵangu uŵakanile kuti ninaalongosye, mwaichisye apano ni kwasikita paujo pangu.’”
Ja nyt – tuokaa tänne kapinaan nousseet vastustajani ja teloittakaa heidät silmieni edessä.’»
28 Che Yesu paŵaŵechete gelego, ŵajendelechele ni ulendo paujo pao wa ku Yelusalemu.
Lopetettuaan kertomuksensa Jeesus lähti kulkemaan oppilaidensa edellä Jerusalemia kohti.
29 Paŵaŵandichile ku Besefage ni ku Besania, chiŵandi ni chikwesya chachigumbele itela ya Miseituni, ŵalajisye ŵaŵili mwa ŵakulijiganya ŵao.
Kun he tulivat Öljymäelle Beetfagen ja Betanian lähelle, Jeesus lähetti kaksi oppilastaan
30 Ŵasalile kuti, “Njaule pa nsinda wauli mmbujo mwenu. Pachinkajinjile mu nsinda mo, chinkansimane mwanambunda jwataŵikwe jwanganakwelekwe ni mundu. Nkangopole ni kunnyikanawo apano.
edellään seuraavaan kylään. Heidän piti etsiä sieltä tien viereen sidottu aasinvarsa, jolla kukaan ei ollut vielä ratsastanut. »Irrottakaa varsa ja tuokaa tänne», Jeesus pyysi.
31 Sooni iŵaga chakammusye mundu kuti, ligongo chi nkungopola? Nkajile, ‘Ambuje akunsaka.’”
»Jos joku kysyy, miksi otatte sen, sanokaa vain, että Herra tarvitsee sitä.»
32 Nipele, uŵalajisye ŵala ŵajawile ni ŵaisimene mpela iŵatite pakusalilwa ni Che Yesu.
Oppilaat löysivät täsmälleen sellaisen varsan, josta Jeesus oli puhunut.
33 Paŵaliji nkungopola mwanambunda jula, achinsyene ni ŵausisye, “Ana ligongo chi nkungopola mwanambunda ju?”
Omistajat tulivat vaatimaan heiltä selitystä juuri kun he olivat irrottamassa varsaa. »Mitä te oikein teette?» he kysyivät.
34 Ŵajanjile, “Ambuje akunsaka.”
Oppilaat vastasivat: »Herra tarvitsee sitä!»
35 Ŵanjigele mwanambunda jula ni kwapelechela Che Yesu. Ŵatandiche iwalo yao pachanya pa mwanambunda jo ni ŵankwesisye Che Yesu pachanya pakwe.
He veivät varsan Jeesukselle ja riisuivat sen selkään vaatteitaan, ja Jeesus istui niille.
36 Paŵajendelechelelaga ni ulendo ŵandu ŵatandiche iwalo yao mwitala.
Myös väki levitti vaatteitaan tielle Jeesuksen eteen. Kun väkijoukko lähti laskeutumaan Öljymäen rinnettä, se rupesi kävellessään laulamaan ja ääneen ylistämään Jumalaa kaikista Jeesuksen tekemistä ihmeistä.
37 Paŵaŵandichile ku Yelusalemu, palitala lyalikutuluchila kuchikwesya chachigumbele itela ya Miseituni, mpingo wose wa ŵandu ni ŵakulijiganya ŵao ŵatandite kuchina ni kwatogolela Akunnungu achinyanyisyaga ligongo lya yakusimonjeka yose iŵaiweni
38 ŵatite “Akole upile Mwenye jwakwika mu liina lya Ambuje. Chitendewele kwinani ni ukulu kwa Akumanani.”
»Kunnia Jumalan lähettämälle kuninkaalle! Eläköön kuningas! Taivaatkin iloitsevat! Kunnia taivaan Jumalalle!» ihmiset huusivat.
39 Mafalisayo ŵampepe ŵaŵaliji mu mpingo wa ŵandu mula ŵansalile Che Yesu kuti, “Jŵakwiganya, mwakalipile ŵakulijiganya ŵenu!”
Jotkut fariseukset huomauttivat väentungoksen keskeltä: »Opettaja, sinun pitäisi hillitä oppilaitasi, kun he huutavat tuollaista.»
40 Che Yesu ŵajanjile kuti, “Ngunsalila ŵanyamwe, naga chamyalale ŵanyaŵa, maganga chigatande kunyokonya.”
Jeesus vastasi: »Jos he olisivat hiljaa, nämä kivet puhkeaisivat huutamaan.»
41 Paŵaŵandichile ni kuulola musi wa ku Yelusalemu, Che Yesu ŵalisile ligongo lya musi wo
Kun he yhä etenivät lähemmäksi Jerusalemia ja Jeesus näki kaupungin edessään, kyyneleet tulivat hänen silmiinsä.
42 achitiji, “Ikaliji mbaya nkaimanyilile lelo jino, indu yaikwikanawo chitendewele! Nambo sambano isisiche pa meeso genu.
Hän sanoi itkien: »Ikuinen rauha oli ulottuvillasi, mutta torjuit sen, ja nyt on liian myöhäistä.
43 Pakuŵa moŵa chigannyichile mmwe ni ŵammagongo ŵenu chansyunguchisye likumba ni chachinsyungula ni kummijikanya kosekose.
Vihollisesi piirittävät sinua, rakentavat vallin ympärillesi ja ahdistavat sinua joka puolelta.
44 Chankasanye mmwe ni ŵaali nkati likumba lya musi wose ngapagwa liganga lichilisigale palijakwe, ligongo nganinkamanyilila katema paŵannyichile Akunnungu kukunkulupusya.”
Sinut ja lapsesi murskataan, eivätkä vihollisesi jätä kiveä kiven päälle, sillä olet hylännyt mahdollisuuden, jonka Jumala sinulle antoi.»
45 Nipele, Che Yesu ŵajinjile pa Nyuumba ja Akunnungu ni ŵatandite kwaŵinjila paasa ŵaŵasumisyaga malonda,
Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa kauppiaita pois myyntipöytiensä takaa.
46 achitiji, “Ilembekwe yati, ‘Nyuumba jangu chijiŵe nyuumba ja kupopela’, nambo ŵanyamwe njitesile peuto pakulisisila ŵawiyi.”
Hän huusi: »Raamattu sanoo:’Minun temppelini on tarkoitettu paikaksi, jossa rukoillaan, mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan.’»
47 Che Yesu ŵaliji nkwiganya pa Nyuumba ja Akunnungu lyuŵa ni lyuŵa. Nambo achakulu ŵambopesi ni ŵakwiganya Malajisyo ga che Musa ni ilongola ya ŵandu ŵasosile litala lya kwaulaga,
Tämän jälkeen hän opetti joka päivä temppelissä. Ylipapit, muut uskonnolliset johtajat ja vaikutusvaltaiset ihmiset alkoivat tosissaan miettiä, miten saisivat hänet hengiltä.
48 nambo nganamanyilila ichajile pakupanganya, pakuŵa ŵandu wose ŵaliji nkwapilikanichisya uchenene.
He eivät kuitenkaan keksineet mitään, sillä kansa oli hänen puolellaan ja kuunteli tarkasti hänen jokaista sanaansa.