Luka 15
1 Lyuŵa limo, ŵakukumbikanya nsongo ŵajinji ni ŵa sambi ŵajinji ŵaiche ku Che Yesu kukwapilikanila.
Epärehelliset veronkantajat ja muut huonomaineiset ihmiset tulivat usein kuuntelemaan Jeesuksen puheita.
2 Mafalisayo ni ŵakwiganya Malajisyo ga che Musa ŵatandite kunyinyita achitiji, “Munnole mundu ju! Akwapochela ŵaali ni sambi, sooni akulya nawo pamo.”
Tämä taas antoi juutalaisten uskonnollisille johtajille ja laintuntijoille aiheen moittia häntä siitä, että hän oli tekemisissä sellaisten halveksittujen ihmisten kanssa – ja jopa söi heidän kanssaan!
3 Che Yesu ŵaasalile chitagu chati,
Siksi Jeesus kertoi havaintoesimerkin: »Jos sinulla olisi sata lammasta ja yksi niistä eksyisi erämaahan, etkö jättäisi ne yhdeksänkymmentäyhdeksän laitumelle ja etsisi kadonnutta niin kauan, että löytäisit sen?
4 “Ana jwapi mwa ŵanyamwe akolaga ngondolo mia moja, amanyililaga kuti jisoŵile jimo, ngakusileka asila tisini na tisa mwitinji ni kwaula kukujisosa jajisoŵile jila mpaka patajione?
5 Ni patajione chajijigale mmakoyo, achisangalalaga.
Sitten kantaisit sen iloisena olallasi kotiin.
6 Pakwika kumangwao, chachaŵilanga achambusanga ŵao ni ŵapachiŵandi pao kwasalila, ‘Nsangalale pamo ni une, pakuŵa ngondolo jangu jijasoŵile jila najipatile.
Kutsuisit ystävät ja naapurit luoksesi siitä ilosta, että kadonnut lampaasi löytyi.
7 Ngunsalila kuti kwati iyoyo peyo ni kutichiŵa sangalala kwinani kwa ligongo lya mundu jumo jwali ni sambi kuleka sambi, kupunda ŵandu ŵakupanganya yaili yambone paujo pa Akunnungu tisini na tisa ŵangakusaka kuleka sambi.
Samoin taivaassakin ollaan iloisempia yhdestä kadonneesta syntisestä, joka palaa Jumalan luo, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä muusta, jotka eivät ole eksyneet.
8 “Atamuno tujile, jwankongwe jumpepe jwana mbiya likumi, asoyesyaga mbiya jimo, ngaapamba lumuli ni kupyajila nyuumba achisosaga uchenene mpaka ajisimane?
Tai toinen esimerkki: Nainen kadottaa yhden kymmenestä arvokkaasta hopearahastaan. Hän sytyttää lampun ja tutkii ja lakaisee talonsa jokaisen kolkan, kunnes löytää rahansa.
9 Ajisimanaga, chachaŵilanga achambusanga ŵao ni ŵapachiŵandi pao ni kuti, ‘Nsangalale pamo ni une, pakuŵa mbiya jangu jijasoŵile jila najiweni.’
Sitten hän kutsuu tapauksen kunniaksi luokseen ystävänsä ja naapurinsa.
10 Ngunsalila, kwati iyoyo peyo ni yakuti pakusangalala achikatumetume ŵa kwinani ŵa Akunnungu ligongo lya jumo jwalesile sambi.”
Niin Jumalan enkelitkin riemuitsevat, kun yksi syntinen kääntyy.»
11 Che Yesu ŵapundile kuŵecheta kwa chitagu achitiji, “Jwapali mundu jumo juŵakwete achachanda ŵaŵili.
Selvittääkseen asiaa lisää hän kertoi vielä yhden vertauksen: »Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 Jwannung'una jula ŵansalile atatigwe kuti, ‘Atati mumbe chigaŵanyo cha ipanje chachikung'wilila une.’ Nombewo ŵagaŵanyichisye wose ŵaŵili ipanje iŵakwete.
Nuorempi pyysi isältään:’En haluaisi odottaa kuolemaasi asti, vaan ottaisin jo nyt oman osuuteni perinnöstä.’ Isä suostui ja jakoi omaisuutensa poikiensa kesken.
13 Pangakaŵa moŵa, jwannung'una jula ŵajigele yakwe ila ni kwaula kuchilambo cha kutalika ni kweleko ŵatumie ipanje yakwe yose kwa wamba.
Muutama päivä myöhemmin nuorempi poika pakkasi tavaransa ja matkusti kauas ulkomaille. Siellä hän tuhlasi kaikki rahansa juhlimiseen ja huonoon elämään.
14 Payamalile yose, kwatyochele sala jajikulungwa mchilambo mo ni ŵatandite kuchenjeuka pakuŵa nganakola chindu.
Näihin aikoihin maahan tuli nälänhätä, ja hänkin joutui kärsimään siitä.
15 Ŵajawile kwa mundu jumo jwa mwele mchilambo kukuŵenda masengo, nombewo ŵanjawisye kungunda ŵao kukugagosa maguluŵe.
Hän sai erään maanomistajan ottamaan hänet sikojenhoitajaksi.
16 Ŵalajile kulya chakulya cha maguluŵe gala nambo ngapagwa mundu juŵampele chindu.
Poika oli niin nälissään, että jopa sioille tarkoitetut palot näyttivät hänestä hyvältä. Mutta hän ei saanut syödä niitäkään.
17 Paŵaimanyilile iŵaliji ŵakuloŵela kundanda ŵatite, ‘Ana kwana ŵamasengo ŵalingwa kwa atati ŵangu ŵakulyanga ni kusigasya, none ligongo chi nguwa sala?
Kun hän lopulta tuli järkiinsä, hän mietti itsekseen:’Kotona on isäni työmiehillä yllin kyllin syötävää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18 Chimujile kwa atati ŵangu ni kwasalila, Atati une naleŵele Akunnungu ni nanneŵele nomwe ŵakwe.
Lähden kotiin ja sanon isälle: Olen tehnyt syntiä sekä sinua että Jumalaa vastaan
19 Nganguŵajilwa sooni kuŵilanjikwa mwanagwenu. Mundende mpela jumo jwa ŵamasengo ŵenu.’
enkä ole enää sen arvoinen, että sanoisit minua pojaksesi. Etkö kuitenkin voisi antaa minulle työtä kotona?’
20 Ŵatandite ulendo kuuja kwa atati ŵao. “Paŵaliji kwakutalichila kanandi, atatigwe ŵambweni ni kunkolela chanasa ni ŵammutuchile ni kwakomasya kwa unonyelo.
Hän lähti kotiin isänsä luo. Hän oli vielä kaukana, kun isä näki hänen tulevan. Sydän täynnä rakkautta ja sääliä isä juoksi poikaa vastaan. Hän sulki pojan syliinsä ja suuteli häntä.
21 Mwanagwao jula ŵansalile, ‘Atati, une naleŵele Akunnungu ni nanneŵele nomwe ŵakwe. Nganguŵajilwa sooni kuŵilanjikwa mwanagwenu.’
Poika sanoi:’Isä, olen tehnyt syntiä Jumalaa ja sinua vastaan enkä ole sen arvoinen, että sanoisit minua enää pojaksesi…’
22 Nambo atatigwe ŵaasalile achikapolo ŵao kuti, ‘Njanguye! Nkajigale chiwalo chambone mumwasye! Mumwasye pete ni italawanda!
Mutta hänen isänsä sanoi palvelijoille:’Tuokaa tänne talon hienoin puku, pankaa jalokivisormus pojan sormeen ja kengät hänen jalkaansa.
23 Nkajijigale ng'ombe jamwana jakunakana jila njisikite, tulye ni kusangalala pamo!
Teurastakaa syöttövasikka, sillä nyt on syytä juhlaan.
24 Pakuŵa mwanangu ju kwangu une ŵaliji mpela jwamwe, nambo ali jwanjumi, ŵaliji asoŵile nambo sambano awoneche.’ Ni ŵatandite kusangalala pamo.
Tämä poikani oli kuollut, mutta palasi elämään. Hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt.’ Ja he järjestivät juhlan.
25 “Kele katemako mwanagwao jwankulungwa jula ŵaliji ku ngunda. Paŵaujaga ni kuŵandichila kumangwao, ŵakupikene kwimba ni kutyala.
Vanhempi poika oli tämän tapahtuessa työssä pellolla. Palatessaan kotiin hän kuuli talosta iloista musiikkia
26 Ŵambilasile jwakutumichila jumo ni ŵambusisye kuti, ‘Ana kwana chichi?’
ja kysyi joltakin palvelijalta, mitä oikein oli tekeillä.
27 Ni kapolo jula ŵanjanjile, ‘Apwenu ausile pamusi ni atati ŵenu asikite ng'ombe jamwana jakunakana ligongo lya ŵelewo pakuŵa ampochele ali jwanjumi.’
’Veljesi tuli takaisin’, tämä kertoi.’Isäsi teurastutti syöttövasikan ja käski järjestää pidot, kun sai pojan vahingoittumattomana kotiin.’
28 “Nambo nchanda jwankulungwa jo ŵatumbile ni ŵakanile kwinjila nkati. Nipele atatigwe ŵakopweche ni kunchondelela kuti ajinjile.
Vanhempi veli oli vihainen eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli pyytämään häntä mukaan juhlaan.
29 Nambo ŵelewo ŵanjanjile atatigwe kuti, ‘Nnole! Yaka yejinji i nantumichile mpela kapolo ni nganingane kunjitichisya makanyo genu. Mumbele chichi? Nganimumba atamuno kambusi kuti sangalale pamo ni achambusanga ŵangu!
Mutta hän vastasi:’Olen koko ikäni tehnyt täällä ilmaista työtä. En ole koskaan kieltäytynyt tekemästä mitään, mitä olet käskenyt. Mutta minulle et ole antanut edes pientä vuohta, että olisin voinut järjestää juhlat ystävilleni.
30 Nambo paŵaiche aju mwanagwenu jwajonasile chipanje chenu kwa kulaŵalaŵa, munsikitile jwelejo ng'ombe jamwana jakunakana jila.’
Nyt kun veljeni tuli takaisin, teurastutit parhaan vasikan ja panit pystyyn juhlat, vaikka hän on tuhlannut rahasi huonojen naisten kanssa.’
31 Atatigwe ŵanjanjile kuti, ‘Mwanangu, mmwe nndi pamo none moŵa gose ni yose ingwete ili yenu.
’Kuule nyt, oma poikani’, isä sanoi.’Me olemme hyvin läheiset toisillemme, ja kaikki, mikä on minun, on myös sinun.
32 Kwa yele yatuŵajile kutenda chindimba ni kusangalala, ligongo mpwenuju, kwanguune ŵaliji mpela jwamwe nambo sambano ali jwanjumi ni ŵaliji asoŵile nambo sambano awoneche.’”
Mutta täytyihän meidän järjestää juhlat, kun veljesi, joka oli kuollut, palasi elämään – hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löytynyt!’»
