Yohana 10
1 Che Yesu ŵaasalile, “Ngunsalila isyene, mundu jwalijose jwakwinjila mu lichinga lya ngondolo pangajinjilila pa nnango, nambo akwinjilila kwine, jwelejo ali jwawiyi ni jwakusumula.
»Joka ei käytä lammastarhan ovea, vaan kiipeää sinne muurin yli, on varas.
2 Nambo jwakwinjilila pa nnango, jwelejo ali jwakuchinga ngondolo.
Paimen kulkee ovesta.
3 Jwakulindilila akumbugulila nnango mundu jo, ni ngondolo sikupilikana liloŵe lya jwakuchinga, nombejo akusiŵilanga ngondolo syakwe jwalijose kwa liina lyakwe ni kusikoposya paasa.
Portinvartija päästää hänet sisään, ja kun lampaat kuulevat hänen äänensä, ne tulevat hänen luokseen. Paimen kutsuu nimeltä omia lampaitaan ja vie ne ulos.
4 Amalaga kusikoposya paasa akusilongolela, nombe ngondolo syo sikunkuya, pakuŵa sikulimanyilila liloŵe lyakwe.
Hän kulkee niiden edellä, ja ne seuraavat perässä, koska tuntevat hänen äänensä.
5 Ngondolo syo ngasikombola kunkuya jwannendo, nambo sisimmutuche pakuŵa ngasikumanyilila liloŵe lyakwe.”
Eivät ne lähde vierasta seuraamaan, vaan juoksevat pois, jos kutsujan ääni on outo.»
6 Che Yesu ŵaasalile chitagu cho, nambo ŵandu wo nganaimanyilila chasachile kwasalila.
Ne, jotka kuulivat Jeesuksen käyttävän tätä vertausta, eivät ymmärtäneet, mitä hän sillä tarkoitti.
7 Nipele Che Yesu ŵaŵechete sooni, “Ngunsalila isyene, uneji ndili nnango wa kwinjilila ngondolo.
Sen vuoksi hänen oli selitettävä: »Minä olen lammastarhan ovi», hän sanoi.
8 Ŵane wose ŵaŵanongolele kwika ŵaliji ŵawiyi ni ŵakusumula, nombe ngondolo syo nganisyapilikanila.
»Kaikki ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat olleet varkaita ja ryöstäjiä. Mutta oikeat lampaat eivät ole kuunnelleet heidän houkutuksiaan.
9 Uneji ndili nnango, mundu jwalijose jwakwinjila mu lichinga kwa kwinjilila kukwangu chakulupuswe, chajinjile ni kukopoka, ni kupata yakulya.
Minä olen ovi. Ne lampaat, jotka tulevat sisään ovesta, pelastuvat. Ne saavat kulkea sisään ja ulos ja syödä vihreillä laitumilla.
10 Jwawiyi akwika achisakaga kwiŵa ni kuulaga ni kujonanga. Uneji iiche kuti akole umi wa usyene, wangaukupungula.”
Varas tulee varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan ikuisesti kestävän, rikkaan elämän.
11 “Uneji ndili jwakuchinga jwambone. Jwakuchinga jwambone akuutyosya umi wakwe kwa ligongo lya ngondolo syakwe.
Minä olen hyvä paimen, ja minä annan henkeni lampaiden puolesta.
12 Jwamasengo jwanganaŵa jwakuchinga, namose nganaŵa nsyene ngondolo. Pakugawona masogo gali nkwika, akusileka ngondolo ni kuutuka. Nipele masogo gakusikamula ni kusipwilinganya.
Palkkapaimen saattaa juosta pakoon nähdessään suden tulevan. Lampaat hän jättää suden suuhun – eiväthän ne ole hänen omiaan eikä hän oikea paimen. Näin susi pääsee hajottamaan lauman.
13 Mundu jo akuutuka pakuŵa ali mundu jwamasengo jwa malipilo ni ngondolo ngaŵa chindu kukwakwe.
Mies lähtee pakoon, koska hän tekee työnsä vain palkan toivossa eikä häntä kiinnosta se, mikä on parasta lampaille.
14 Uneji ndili jwakuchinga jwambone. Ngusimanyilila ngondolo syangu ni ngondolo syangu sikuumanyilila une,
Mutta minä olen hyvä paimen. Tunnen omat lampaani ja ne tuntevat minut,
15 mpela ila Atati yakuti pakuumanyilila, ni uneji inguti pakwamanyilila Atati. Uneji nguutyosya umi wangu kwa ligongo lya ngondolo.
aivan niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Ja minä annan henkeni lampaiden puolesta.
16 Sooni ngwete ngondolo sine syangaŵa sya lichinga li. Nombesyo ngusachilwa kusiichisya, nombesyo sisipilikane liloŵe lyangu ni chikuŵe mpingo umo ni jwakuchinga jumo.”
Muitakin lampaita minulla on – toisessa laumassa. Myös niiden kulkua minun tulee johtaa. Nekin kuulevat ääneni, ja on yksi lauma ja yksi paimen.
17 “Atati akuunonyela une ligongo nguutyosya umi wangu kuti mbochele sooni.
Isä rakastaa minua, sillä minä annan henkeni – ja saan sen jälleen takaisin.
18 Ngapagwa mundu jwakuusumula umi wangu, uneji nguutyosya nansyene. Ngwete ukombole wa kuutyosya ni ukombole wa kuutola. Yelei ni yatite pakulajisya Atati ŵangu mbanganye.”
Kukaan ei voisi surmata minua, ellen antaisi henkeäni vapaaehtoisesti. Onhan minulla oikeus ja valta antaa se milloin tahdon ja ottaa se taas milloin tahdon. Tämän oikeuden on Isä minulle antanut.»
19 Kwa ligongo lya maloŵe ga Che Yesu, Ŵayahudi ŵatindene sooni.
Kun Jeesus puhui näin, kansanjohtajien mielipiteet hajaantuivat.
20 Ŵajinji mwa ŵelewo ŵatite, “Akwete lisoka, ni sooni jwampugwe! Kwachichi nkumpilikanila?”
Toiset sanoivat: »Hän on joko pahan hengen riivaama tai mielenvikainen. Ei häntä kannata kuunnella.»
21 Ŵandu ŵane ŵatite, “Mundu jwakamwilwe ni lisoka ngakukombola kuŵecheta yelei. Ana lisoka likukombola kugaugula meeso ga ŵandu ŵangalola?”
Toiset taas sanoivat: »Ei hän puhu kuin pahan hengen vallassa oleva ihminen. Kykeneekö paha henki antamaan sokeille näön?»
22 Ku Yelusalemu ko kwaliji ni chindimba chakukumbuchila kujiŵika pajika Nyuumba kwa ligongo lya Ambuje. Ni katema ko kaliji katema ka mbepo.
Oli talvi ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen muistojuhlaa.
23 Nombe Che Yesu ŵaliji nkwendajenda pa Nyuumba ja Akunnungu pansana pa mwenye Che Selemani.
Jeesus oli temppelissä, ja hän oli juuri menossa sen osan läpi, jota kutsuttiin Salomon pylväiköksi.
24 Nipele Ŵayahudi ŵaasyungwile, ni ŵambusisye, “Ana chintuleche tuli nkuganisya mpaka chakachi? Iŵaga mmwe ndi Kilisito Jwakuwombola, ntusalile uchenene.”
Juutalaisten johtomiehet piirittivät hänet ja kysyivät: »Kuinka kauan aiot pitää meitä jännityksessä? Jos olet Messias, niin sano se suoraan.»
25 Che Yesu ŵajanjile, “Nansalile, nambo nganimungulupilila. Masengo gingugapanganya kwa ulamusi wa Atati ŵangu gakulosya kuti une ndili jwelejo.
»Olenhan sen jo sanonut, mutta te ette näytä sitä uskovan», Jeesus vastasi. »Puolestani puhuvat ne ihmeet, joita teen Isäni nimissä.
26 Nambo ŵanyamwe ngankukulupilila pakuŵa ŵanyamwe nganimma ngondolo syangu.
Te ette usko minua sen vuoksi, ettette kuulu laumaani.
27 Ngondolo syangu sikupilikana liloŵe lyangu. Uneji ngusimanyilila, nombesyo sikuunguya.
Minun lampaani tuntevat minun ääneni, minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
29 Atati ŵangu juŵambele ngondolo syo ali jwankulu kupunda wose, nombe ngapagwa mundu jwalijose juchakombole kusipokonya mmakono mwa Atati ŵangu.
30 Uneji ni Atati ŵangu tuli ŵamo.”
Minä ja Isä olemme yhtä.»
31 Nipele Ŵayahudi ŵalokwete sooni maganga kuti ŵaulaje Che Yesu.
Silloin juutalaisten johtomiehet sieppasivat taas kiviä maasta surmatakseen Jeesuksen.
32 Che Yesu ŵaasalile, “Nannosisye masengo gambone gamajinji gaŵambele Atati ŵangu kuti nagapanganye. Ana masengo chi gambone mwa gelego gankusaka kumulajila?”
Hän sanoi: »Jumalan tahdosta olen tehnyt monta hyvää tekoa ja auttanut ihmisiä. Mikä niistä on se, jonka vuoksi tahdotte minut kivittää?»
33 Ŵayahudi ŵajanjile, “Ngatukumponya maganga kwa ligongo lya masengo gambone, nambo kwa ligongo lya kwatukana Akunnungu! Pakuŵa mmwejo ndi mundu pe, nambo nkulitenda Akunnungu.”
He vastasivat: »Ei sinua kukaan hyvistä teoista kivitä, vaan jumalanpilkasta. Sinä, tavallinen ihminen, olet julistanut itsesi Jumalaksi!»
34 Che Yesu ŵajanjile, “Ilembekwe Mmalajisyo genu kuti, Akunnungu ŵatite, ‘Ŵanyamwe ndi achiminungu?’
»Mutta teidän oma lakinnehan sanoo, että ihmiset ovat jumalia», Jeesus vastasi.
35 Akunnungu ŵaaŵilasile achiminungu aŵala wose ŵaŵasalilwe liloŵe lyao, ni uweji tuimanyi kuti Malembelo ga Akunnungu gakuŵecheta usyene moŵa gose.
»Raamattu, joka ei valehtele, nimittää jumaliksi niitä, jotka saivat sanan Jumalalta.
36 Sambano Atati asagwile ni kunduma pachilambo pa. Kwachichi ŵanyamwe kuusalila, ngwatukana Akunnungu, panguti, uneji ndili Mwana jwa Akunnungu.
Onko teistä Jumalan pilkkaamista, jos se pyhä, jonka Isä on lähettänyt maailmaan, sanoo:’Minä olen Jumalan Poika’?
37 Iŵaga ngangupanganya masengo gaasachile Atati ŵangu nagapanganye, nkangulupilila une.
Ei teidän tarvitse uskoa minua, ellen tee Jumalan ihmeitä.
38 Nambo iŵaga ngugapanganya masengo gao, natamuno munaangulupilile uneji, ngakulupilile masengo gangu. Pelepo chimmanyilile kusyene kuti Atati ali mwangu une ni uneji ndili mwa Atati.”
Mutta jos niitä teen, uskokaa niitä, ellette usko minua. Silloin tulette vakuuttuneiksi siitä, että Isä elää minussa ja minä hänessä.»
39 Nipele ŵalinjile sooni kwakamula Che Yesu, nambo ŵalikulupwisye ni kutyoka.
Taas kansanjohtajat olivat ottamaisillaan hänet kiinni. Mutta Jeesus lähti pois heidän ulottuviltaan
40 Che Yesu ŵajawile sooni pesi lusulo lwa Yolodani, kwiuto kuŵabatisyaga che Yohana ŵandu kula ni kutama kweleko.
ja meni Jordanin yli lähelle sitä paikkaa, jossa Johannes aloitti kastetoimituksensa.
41 Ŵandu ŵajinji ŵanjaulile ni kuti, “Che Yohana nganaapanganya chimanyisyo chachili chose. Nambo yose yaisasile che Yohana nkati mundu ju ili isyene.”
Monia ihmisiä tuli hänen perässään. »Johannes ei tehnyt ihmeitä», he sanoivat toinen toisilleen, »mutta kaikki, mitä hän ennusti tästä miehestä, on käynyt toteen.»
42 Kweleko ŵandu ŵajinji ŵaakulupilile Che Yesu.
Monet päättelivätkin, että Jeesuksen oli siis oltava Messias.
