Masengo 24
1 Pagapite moŵa nsano, che Anania Jŵambopesi Jwankulu pamo ni achachekulu ŵampepe ni mundu jwa malajisyo ga Chiloma liina lyakwe che Telitulo ŵatuluchile ku Kaisalia. Ni ŵajawile kwa che Felikisi jula ni ŵansalile yanayose iŵammechetelaga che Paolo.
Viisi päivää myöhemmin tulivat Kesareaan ylipappi Ananias, eräät muut juutalaisten johtajat ja asianajaja Tertullus. He halusivat esittää kanteen Paavalia vastaan.
2 Che Felikisi ŵammilasile che Paolo ni che Telitulo ŵatandite kwaŵechetela achitiji. “Alakwe ambuje che Felikisi, ntulongwesye yambone ni uweji tukutama kwa chitendewele katema kose ni kulinganya kwa indu kukupanganyikwa kwa upoche wa ŵandu ŵetu.
Kun syytetty oli tuotu maaherran eteen, Tertullus aloitti: »Arvoisa maaherra.
3 Tukwitichisya yelei mu kusengwa moŵa gose ni kuntogolela kwannope alakwe papalipose.
Olemme hyvin kiitollisia olojen rauhoittumisesta ja monista uudistuksista, joista juutalaiset ovat päässeet osalliseksi toimintasi ansiosta.
4 Nambo pangansakalisya nnope, ngunchondelela ntupililile ni kutupilikanila itukuŵecheta.
En tahdo viivyttää sinua pitkään, mutta toivon, että kuuntelisit hetkisen, mistä syytämme tätä miestä.
5 Tukumanyilila kuti mundu ju ali jwakogoya nnope. Atandisye utindiganyo mwa Ŵayahudi papalipose pachilambo pose ni sooni ali jwankulu jwa mpingo wa chidini wa Ŵanasaleti.
Olemme huomanneet hänen aiheuttavan hankaluuksia, sillä hän kiihottaa juutalaisia kaikkialla mellakoihin ja kapinaan Rooman hallitusta vastaan. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja.
6 Ni sooni ŵalingaga kujisakasya Nyuumba ja Akunnungu, noweji twankamwile. Twasachile kwalamula ni malajisyo getu twachinsyene.
Hän yritti häpäistä temppeliäkin, mutta silloin me pidätimme hänet. Halusimme rangaista häntä lakimme mukaan,
7 Nambo che Lusia jwankulu jwa ŵangondo mia moja, ŵaiche ni kunjigala mmakono mwetu kwa machili.
mutta varuskunnan komentaja Lysias otti hänet väkisin käsistämme
8 Ni ŵalamwile kuti ŵakwaŵechetela wo aichanje kukwenu, nomwe mwasyene chinkombole kwauchilichisya ni kwimanyilila uchenene indu itukwaŵechetela.”
ja alkoi vaatia, että asia olisi vietävä Rooman lakien mukaan oikeuteen. Voit todeta syytöksemme paikkansapitävyyden, kun tutkit vankia itse.»
9 Ŵayahudi wose nombe ŵajitichisye chiŵaŵechete che Telitulo kuti chili chisyene.
Kaikki muut juutalaiset vakuuttivat, että Tertullus puhui totta.
10 Nipele jwankulu jwa chilambo jula ŵangolochesye nkono che Paolo kuti aŵechete. Che Paolo ni ŵatite, “Ngusangalala nnope kulichenjela paujo penu pakuŵa ngumanyilila kuti alakwe ndi jwakulamula jwa ŵandu ŵetu kwa yaka yejinji.
Maaherra viittasi, että Paavalilla oli puheenvuoro. Tämä aloitti: »Arvoisa maaherra, olet toiminut juutalaisten tuomarina useita vuosia, ja siksi voin luottavasti puolustaa asiaani.
11 Pakuŵa alakwe mwasyene nkumanyilila kuti nganigapunde moŵa kumi na mbili chitandile panajawile kukupopela ku Yelusalemu.
Voit helposti todeta, että siitä on vasta kaksitoista päivää, kun menin Jerusalemiin palvellakseni temppelissä Jumalaa.
12 Ŵayahudi nganasimana une njianganganaga ni mundu jwalijose. Nganasimana une njitindiganyaga pa Nyuumba ja Akunnungu pane mmajumba gao ga kupopelela atamuno palipose mmusi mo.
En ole aiheuttanut mellakoita sen paremmin synagogissa kuin kaduillakaan,
13 Sooni ŵanyaŵa ngaakombola kunsalila alakwe usyene wa yakumechetela une sambano yo.
eikä minua vastaan osoitettuja syytöksiä voida mitenkään todistaa oikeiksi.
14 Chingwitichisya paujo penu chili chimo, uneji ngwapopelela Akunnungu ŵa achambuje ŵetu, njilikuyaga alila litala lyaakuliŵilanga ŵanyawo kuti lili lya unami. Ngukulupilila yanayose yailembekwe mu itabu ya Malajisyo ga Akunnungu gaŵapele che Musa ni itabu ya ŵakulondola ŵa Akunnungu.
Yhden asian kuitenkin tunnustan: kuljen pelastuksen tietä, jota he sanovat lahkoksi. Palvelen esi-isiemme Jumalaa, noudatan juutalaisten lakia ja uskon kaiken, mitä profeetat ovat kirjoittaneet.
15 Uneji ngwete chilolelo kwa Akunnungu mpela ŵanyawo yakuti pakulolela, kuti chikupagwe kusyuka kwa ŵandu ŵambone ni ŵangalumbana.
Uskon myös samoin kuin nämä miehet, että kaikki ihmiset heräävät kuolleista, sekä jumalattomat että Jumalaan uskovat.
16 Nipele moŵa gose ngulinga nningwa wangu uŵe wambone paujo pa Akunnungu ni kwa ŵandu.
Tästä syystä pyrin siihen, että minulla olisi aina puhdas omatunto sekä Jumalan että ihmisten edessä.
17 “Panatemi yaka yejinji kwakutalika ko, nausile ku Yelusalemu kuti naaichisye ŵandu ŵa chilambo changu yakwakamuchisya kwa ligongo lya ŵakulaga ni kukutaga mbopesi.
Oltuani vuosikausia poissa pääsin nyt tulemaan Jerusalemiin. Mukanani oli avustus juutalaisille, ja halusin myös antaa uhrin Jumalalle.
18 Panaliji nkutenda yeleyo ni paŵasimene une pa Nyuumba ja Akunnungu ndili masile kuliswejesya. Nganiupagwa mpingo wa ŵandu natamuno utindiganyo.
Olin suorittanut puhdistusmenot, kuten laki vaatii, eikä temppelissä ollut ympärilläni minkäänlaista hälinää. Muutamat Vähän-Aasian juutalaiset tapasivat minut siellä.
19 Nambo ŵapali Ŵayahudi ŵane ŵaŵatyochele ku Asia, ŵanyawo ni ŵaŵaŵajilwe kuŵa paujo penu ni kuumechetela une iŵaga akwete chakuumechetela.
Heidän pitäisi nyt olla kertomassa teille, jos heillä on jotakin minua vastaan.
20 Pane achinsyene ŵa asale chileŵo chiŵachisimene kukwangu panaliji pa Nkungulu wao wekulu,
Voitte kysyä näiltäkin miehiltä, mitä väärää heidän neuvostonsa näki minussa.
21 ikaŵe yankati liloŵe limo peli linaŵechete panajimi paujo pao kuti, ‘Ngulamulikwa lelo jino pakuŵa ngukulupilila kuti ŵawile chasyuswe.’”
Ehkä minun ei olisi pitänyt huutaa neuvoston istunnossa:’Olen tässä siksi, että uskon kuolleiden ylösnousemukseen!’ Muutahan en sanonut.»
22 Nambo che Felikisi nsyene ŵaliji nkulimanyilila uchenene litala lyo, ŵaunichile ligambo lila ni kwasalila, “Pataiche che Lusia jwankulu jwa ŵangondo mia moja jo, chilamule magambo genu.”
Felix tiesi, että kristityt eivät panneet alulle mellakoita. Hän pyysi juutalaisia odottamaan Lysiaksen tuloa ja siirsi asian käsittelyä.
23 Ni jwankulu jula ŵalamwile anjigale che Paolo ni kwalindilila, nambo aŵe ni uhulu kanandi ni akasaalekasya achambusangagwe kwapa yaikwasoŵa.
Paavalin hän lähetti vankilaan, mutta käski vartijoiden kohdella häntä hyvin ja päästää hänen ystävänsä vapaasti tuliaisineen hänen luokseen.
24 Pagapite moŵa gampepe, ŵaiche che Felikisi pamo ni che Dulusila ŵankwawo juŵaliji Myahudi. Ŵalamwile kuti aŵilanjikwe che Paolo ni ŵampilikanilaga achiŵechetaga yankati kwakulupilila Che Yesu Kilisito.
Muutamaa päivää myöhemmin Felix ja hänen juutalaissyntyinen vaimonsa Drusilla haettivat Paavalin luokseen ja pyysivät, että tämä kertoisi heille uskosta Jeesukseen Kristukseen.
25 Nambo paŵatandite che Paolo kuŵecheta yankati indu yaikwatenda ŵandu aŵe ŵambone ni ungapundanganya ni lyuŵa Akunnungu lichiŵalamule ŵandu wose, che Felikisi ŵajogwepe ni ŵatite, “Sano njauleje, chinammilanje sooni napataga lipesa.”
Kun Paavali puhui Jumalan mielen mukaisesta elämästä, itsehillinnästä ja ihmiskunnan tuomiosta, Felix kuitenkin pelästyi. »Saat mennä nyt, mutta lähetän hakemaan sinua myöhemmin, kun minulla on sopivampaa aikaa», hän sanoi.
26 Katema ko che Felikisi ŵalolelaga kuti chapegwe mbiya ni che Paolo. Ligongo lyo ŵapundile kwaŵilanga sooni ni sooni kunguluka nawo.
Hän myös toivoi, että Paavali alkaisi lahjoa häntä, ja siksi tämä sai tulla kerran toisensa jälkeen keskustelemaan hänen kanssaan.
27 Payapite yaka iŵili, che Polikio Festo ŵaliji chilongola pamalo pa che Felikisi juŵaliji jwankulu jwa chilambo. Pakuŵa che Felikisi ŵasachile kwanonyelesya Ŵayahudi ŵalesile che Paolo mu nyuumba jakutaŵilwa mula.
Näin kului kaksi vuotta. Sitten Porcius Festuksesta tuli Felixin seuraaja. Felix, joka tavoitteli juutalaisten suosiota, jätti Paavalin vankeuteen.
