Masengo 17
1 Nipele che Paolo ni che Sila ŵapelengenye ku Amfipoli ni ku Apolonia, ni ŵaiche ku Sesalonike kujaliji nyuumba ja kupopelela ja Ŵayahudi.
Matka jatkui Amfipoliksen ja Apollonian kautta Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagoga.
2 Ni che Paolo malinga ni masyoŵelo gakwe ŵalumbikene nawo ni kuusyausyana nawo nkati Malembelo ga Akunnungu kwa moŵa gatatu ga Lyuŵa lya Kupumulila.
Paavali meni sinne tapansa mukaan puhumaan. Kolmena perättäisenä sapattina
3 Ŵaagopolele ni kwasalila pangasisika kuti yaŵajilwe Kilisito asauche ni kusyuka. Ŵaasalile, “Aŵa Che Yesu ŵangwajenesya kukwenu, ŵelewo ali Kilisito.”
hän selitti ihmisille Raamatusta Messiaan kärsimistä ja ylösnousemusta koskevia ennustuksia ja osoitti, että tuo Messias oli juuri Jeesus.
4 Ŵane mwa ŵanyawo ŵakulupilile ni ŵalumbikene ni che Paolo ni che Sila. Ni sooni, mpingo wekulungwa wa Ŵagiliki ŵaŵaliji nkwapopela Akunnungu ni achakongwe ŵakuchimbichikwa ŵajinji ŵaakulupilile Akunnungu.
Jotkut kuulijoista alkoivat uskoa Jeesukseen, muun muassa monet juutalaisten jumalanpalveluksiin osallistuvat kreikkalaiset miehet ja ylhäisöpiireihin kuuluvat naiset.
5 Nambo Ŵayahudi ŵagumbele wiu ni ŵaajigele ŵandu ŵangalumbana ŵa pakusumichisya malonda ni ŵalumbikene pamo ni kutanda kutindiganya pamusi pose. Ŵajijimuchile nyuumba ji che Yasoni achiganisyaga kuti chiŵasimane che Paolo ni che Sila mwelemo kuti ŵakoposye kwa ŵandu.
Juutalaisten johtomiehet suuttuivat, keräsivät kaduilta joutilaita miehiä ja panivat pystyyn mellakan. He tunkeutuivat Jaasonin taloon viedäkseen Paavalin ja Silaan viranomaisten eteen.
6 Nambo nganiŵasimana, nipele ŵaajigele che Yasoni pamo ni ŵandu ŵane ŵakunkulupilila Che Yesu ni kwakwekwelemya mpaka kwa achakulu ŵa musi achinyanyisyaga kuti, “Ŵandu ŵa akutindiganya chilambo chose ni sano alinji pamusi pano.
Kun etsityt eivät olleetkaan siellä, raahattiin Jaason ja joitakin muita uskovia oikeuteen. Juutalaiset huusivat: »Paavali ja Silas ovat jo kääntäneet nurin muun maailman ja tulleet nyt mullistamaan meidän kaupunkiamme.
7 Che Yasoni ŵaapochele mu nyuumba jao. Wose akukananga kugakuya malajisyo ga Mwenye jwa ku Loma achitiji, eti, ‘Apali mwenye jwine jwakuŵilanjikwa Che Yesu.’”
Jaason on päästänyt heidät kotiinsa. He ovat syyllistyneet valtiopetokseen, kun sanovat kuninkaaksi erästä Jeesusta eivätkä keisaria.»
8 Achakulu ŵa musi pamo ni mpingo wa ŵandu ula paŵagapilikene maloŵe go yatindigenye mu ntwe.
Tuomarit ja kaupunkilaiset tulivat levottomiksi. Jaason ja muut pidätetyt päästettiin takuuta vastaan vapaalle jalalle.
9 Nipele ŵaatesile che Yasoni ni achinjakwe atyosye chikole ni ŵalesile ajaulangane.
10 Chilo, ŵandu ŵakunkulupilila Che Yesu ŵa ku Sesalonike ŵala ŵachisisye che Paolo ni njakwe che Sila ajaulangane ku Belea. Ni ŵanyawo paŵaiche kweleko ŵajinjile mu nyuumba ja kupopelela ja Ŵayahudi.
Paavali ja Silas lähetettiin yön selkään kohti Bereaa. Perille päästyään he menivät taas juutalaisten synagogaan.
11 Nambo, ŵandu ŵa ku Belea ŵaliji ŵakupilikanichisya nnope kupunda ŵa ku Sesalonike. Ŵalipochele Liloŵe lya Akunnungu kwa lung'wanu lwekulungwa ni moŵa gose ŵaliji nkugalolechesya lolechesya Malembelo ga Akunnungu kanga yaŵaiŵechetaga che Paolo yo yaliji isyenesyene.
Berealaiset olivat avoimempia heidän sanomalleen kuin tessalonikalaiset. He kuuntelivat puheita mielellään ja tutkivat joka päivä Raamatusta, pitivätkö Paavalin ja Silaan väitteet paikkansa.
12 Ŵayahudi ŵajinji ŵakulupilile pamo ni achakongwe ni achalume ŵa Chigiliki ŵakuchimbichikwa.
Uskoon tulleiden joukossa oli useita tunnettuja kreikkalaisia miehiä ja naisia.
13 Nambo Ŵayahudi ŵa ku Sesalonike paŵaimanyi kuti che Paolo ŵaliji nkulalichila Liloŵe lya Akunnungu ku Belea ko, ŵajawile kweleko nombe ni kutanda kutindiganya ni kujichisya mipingo ja ŵandu.
Kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali oli mennyt puhumaan berealaisille, he lähtivät yllyttämään ihmisiä häntä vastaan.
14 Papopo ŵandu ŵakunkulupilila Che Yesu ŵapechesye che Paolo ku mbwani nambo che Sila ni che Timoseo ŵasigele ku Belea.
Uskovat veivät Paavalin heti meren rantaan, ja jotkut saattoivat häntä Ateenaan asti. Silas ja Timoteus jäivät Bereaan, mutta Paavalin saattajat toivat palatessaan viestin, että näiden oli kiireen kaupalla lähdettävä Paavalin luo.
15 Ŵandu ŵaŵampechesye che Paolo ŵala ŵampechesye mpaka ku Asene. Nombewo ŵausile ku Belea ali ni malajisyo kutyochela ku che Paolo gagakuti che Sila ni che Timoseo ŵakuye chitema pe.
16 Che Paolo paŵaliji ku Asene nkwalindilila ŵanya che Sila ni che Timoseo, yachimile nnope muntima mwao pakuŵa ŵauweni musi wo ugumbele inyago ya achiminungu.
Odotellessaan heitä Ateenassa Paavali joutui kuohuksiin epäjumalankuvista, joita kaupunki oli täynnä.
17 Nipele ŵausyeneusyene ni Ŵayahudi ni ŵandu ŵangaŵa Ŵayahudi ŵaŵaliji nkwalamba Akunnungu mu nyuumba ja kupopelela, lyuŵa ni lyuŵa ŵausyeneusyene ni ŵandu ŵaŵasimanaga nawo pakusumichisya malonda.
Hän meni synagogaan keskustelemaan juutalaisten ja juutalaisia tapoja noudattavien kreikkalaisten kanssa ja puhui joka päivä ihmisille, joita tapasi torilla.
18 Ŵandu ŵaŵalijigenye lunda lwa Chiepikulo ni Chisitoiki ŵatesile makani ni che Paolo. Ŵane ŵatite, “Ana ujinga chi wakuusala mundu ju?” Ŵane ŵatite, “Akuwoneka mpela akulalichila ngani ja achiminungu achalendo.” Ŵatite yeleyo pakuŵa che Paolo ŵaliji nkulalichila ngani ji Che Yesu ni yatite kusyuka,
Paavali joutui väittelyyn myös eräiden epikurolaisten ja stoalaisten filosofien kanssa. Kun hän kertoi heille Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan, he totesivat: »Mies puhuu roskaa.» Toiset tuumivat: »Hän tyrkyttää jotain vierasta uskontoa.»
19 Nipele ŵanjigele che Paolo ku Aleopago achitiji, “Tukusaka tukombole kugamanyilila gele majiganyo gasambano ginkusala ga.
Paavali vietiin Areiopagille. Hänen katsottiin edustavan uutta uskontoa, josta häntä pyydettiin kertomaan lisää.
20 Indu ine itwipilikene mmawiwi getu ikuwoneka kuŵa ya chilendo kukwetu. Nipele tukusaka kugamanyilila malumbo ga yele indu yo.”
»Puhuit niin erikoisista asioista, että tulimme uteliaiksi», ateenalaiset totesivat.
21 Ŵandu ŵa ku Asene ni achalendo wose ŵakulonjela kweleko ŵajigele katema kakajinji kutagula ni kupilikanila ngani ja sambano.
Kaikki ateenalaiset ja kaupungissa oleskelevat ulkomaalaiset olivat aina halukkaita keskustelemaan uusimmista aatevirtauksista.
22 Nipele che Paolo ŵajimi paujo pa nkungulu wa Aleopago ni kuti, “Ŵanyamwe ŵandu ŵa ku Asene, nguwona kuti ŵanyamwe nli ŵandu ŵa dini nnope,
Paavali astui keskelle Areiopagia ja aloitti: »Hyvät ateenalaiset, te olette selvästikin syvästi uskonnollisia ihmisiä,
23 pakuŵa panaliji nkwendajenda akuno ni akunokuno napaweni peuto pankutyochesya mbopesi, ni sooni nachisimene chilisa chimo chilembekwe, ‘Kwa Akunnungu ŵangamanyika.’ Nipele ngunlalichila ŵanyamwe chele chindu chinkuchipopelela pangachimanyilila.
sillä näin kadulla kävellessäni monia alttareita. Yhteen niistä oli kirjoitettu:’Tuntemattomalle Jumalalle.’ Haluaisin nyt kertoa teille tästä Jumalasta, jota olette palvelleet häntä tuntematta.
24 Akunnungu ŵaŵachigumbile chilambo ni yose yaili mwelemo, ŵelewo ni Ambuje ŵa kwinani ni chilambo chino, ŵelewo ngakutama mmajumba ga Akunnungu getaŵe ni ŵandu.
Hän on luonut koko maailman ja kaiken, mitä siinä on. Koska hän on taivaan ja maan Herra, hän ei asu ihmisten rakentamissa temppeleissä,
25 Sooni ngakutumichilwa ni makono ga ŵandu ni ngakuchisaka chachili chose, pakuŵa asyene akwapa ŵandu wose umi ni kwakombolechesya kupumula ni kwapa indu yose.
eivätkä ihmiset voi täyttää hänen tarpeitaan; eihän hän tarvitse mitään! Hän antaa meille elämän ja hengen ja kaiken, mitä me tarvitsemme.
26 Kutyochela mwa mundu jumo ŵapanganyisye ŵandu wose ŵa pachilambo pano ni kwakombolechesya kutama palipose pachilambo pano. Ŵalamwile kutyochela kundanda katema chi ni papi pachatame ŵandu wo.
Koko ihmiskunta sai alkunsa ensimmäisestä ihmisestä, jonka hän loi. Hän on etukäteen määrännyt kansojen kohtalot ja asuinrajat.
27 Ŵatesile yeleyo kuti ŵandu ŵa ilambo yo ŵasoseje Akunnungu namuno kwakwapapasya ŵasimane. Natamuno yeleyo Akunnungu ngakutalikangana ni jwalijose.
Tämän kaiken hän teki siksi, että ihmiset voisivat etsiä häntä ja ehkä löytääkin – vaikka eihän hän ole kaukana kenestäkään meistä.
28 Mpela ila mundu jumo iŵatite pakusala, ‘Mwa ŵelewo uweji tukwete umi, tukwenda ni kutama!’ Mpela ila ŵakwimba ŵenu ŵane, ŵatite, ‘Uweji wose tuli ŵanache ŵao.’
Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Eräs oma runoilijanne on sanonut:’Me olemme Jumalan sukua.’
29 Nipele pakuŵa tuli ŵanache ŵao Akunnungu, ngaikuŵajilwa kuganisya kuti Akunnungu akulandana ni sahabu ni madini ga mbiya atamuno liganga lyesepe uchenene kwa lunda lwa ŵandu.
Jos tämä pitää paikkansa, emme voi ajatella, että Jumala olisi jokin ihmisten tekemä kultainen tai hopeinen tai kivinen patsas.
30 Ndema sya ungamanyilila wao, Akunnungu ŵalitesile nti ngakulola. Nambo sambano akulajisya kuti ŵandu wose ŵa palipose aleche sambi.
Jumala on sietänyt ihmisten tietämättömyyttä, mutta nyt hän käskee kaikkia luopumaan epäjumalista ja kunnioittamaan yksin häntä.
31 Pakuŵa aŵisile lyuŵa lichiŵalamule ŵandu ŵa pachilambo kwa goloka, kwa litala lya mundu jumo jwansagwile. Nombe Akunnungu ŵaalosisye pangasisa ŵandu wose ngani ji, pakunsyusya mundu jo!”
Määrähetkenä hän antaa valitsemansa miehen tuomita maailman oikeudenmukaisesti; ja todistukseksi siitä hän on herättänyt tuon miehen kuolleista.»
32 Nipele paŵampilikene che Paolo achiŵechetaga yankati kusyuka kwa ŵawe, ŵane mwa ŵanyawo ŵatesile chanache, nambo ŵane ŵatite, “Tukusaka tumpikanile sooni nkati yeleyo.”
Kun he kuulivat Paavalin puhuvan ihmisestä, joka oli noussut kuolleista, jotkut nauroivat, mutta toiset sanoivat: »Haluaisimme kuulla asiasta lisää myöhemmin.»
33 Che Paolo ŵatyosile pankungulu ni kwalekanga.
Paavali lopetti puheensa ja lähti.
34 Nambo ŵandu ŵampepe ŵalongene nawo ni kwakulupilila Che Yesu. Mwa ŵandu wo ŵapali che Dionisio jumo jwa mpingo waukuŵilanjikwa Aleopago ni jwankongwe liina lyakwe che Damali ni ŵandu ŵane.
Muutamien kuulijoiden sisimpään syntyi usko – näitä olivat muun muassa Dionysius, tuomioistuimen jäsen, sekä eräs Damaris-niminen nainen.
