< 詩篇 44 >
1 可拉後裔的訓誨詩,交與伶長。 上帝啊,你在古時, 我們列祖的日子所行的事, 我們親耳聽見了; 我們的列祖也給我們述說過。
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
2 你曾用手趕出外邦人, 卻栽培了我們列祖; 你苦待列邦, 卻叫我們列祖發達。
Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
3 因為他們不是靠自己的刀劍得地土, 也不是靠自己的膀臂得勝, 乃是靠你的右手、你的膀臂, 和你臉上的亮光, 因為你喜悅他們。
Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
5 我們靠你要推倒我們的敵人, 靠你的名要踐踏那起來攻擊我們的人。
Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
6 因為,我必不靠我的弓; 我的刀也不能使我得勝。
Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
8 我們終日因上帝誇耀, 還要永遠稱謝你的名。 (細拉)
Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
9 但如今你丟棄了我們,使我們受辱, 不和我們的軍兵同去。
Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
10 你使我們向敵人轉身退後; 那恨我們的人任意搶奪。
Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
11 你使我們當作快要被吃的羊, 把我們分散在列邦中。
Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
12 你賣了你的子民也不賺利, 所得的價值並不加添你的資財。
Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
13 你使我們受鄰國的羞辱, 被四圍的人嗤笑譏刺。
Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
14 你使我們在列邦中作了笑談, 使眾民向我們搖頭。
Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
15 我的凌辱終日在我面前, 我臉上的羞愧將我遮蔽,
Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
16 都因那辱罵毀謗人的聲音, 又因仇敵和報仇人的緣故。
herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
17 這都臨到我們身上, 我們卻沒有忘記你, 也沒有違背你的約。
Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
18 我們的心沒有退後; 我們的腳也沒有偏離你的路。
Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
21 上帝豈不鑒察這事嗎? 因為他曉得人心裏的隱秘。
eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
22 我們為你的緣故終日被殺; 人看我們如將宰的羊。
Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
23 主啊,求你睡醒,為何儘睡呢? 求你興起,不要永遠丟棄我們!
Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
24 你為何掩面, 不顧我們所遭的苦難和所受的欺壓?
Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.