詩篇 142

1 大衛在洞裏作的訓誨詩，乃是祈禱。 我發聲哀告耶和華， 發聲懇求耶和華。

Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous. Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.

2 我在他面前吐露我的苦情， 陳說我的患難。

Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni.

3 我的靈在我裏面發昏的時候， 你知道我的道路。 在我行的路上， 敵人為我暗設網羅。

Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni.

4 求你向我右邊觀看， 因為沒有人認識我； 我無處避難， 也沒有人眷顧我。

Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä.

5 耶和華啊，我曾向你哀求。 我說：你是我的避難所； 在活人之地，你是我的福分。

Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa.

6 求你側耳聽我的呼求， 因我落到極卑之地； 求你救我脫離逼迫我的人， 因為他們比我強盛。

Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät.

7 求你領我出離被囚之地， 我好稱讚你的名。 義人必環繞我， 因為你是用厚恩待我。

Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet.