< 詩篇 132 >
1 上行之詩。 耶和華啊,求你記念大衛所受的一切苦難!
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5 直等我為耶和華尋得所在, 為雅各的大能者尋得居所。
ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
6 我們聽說約櫃在以法他, 我們在基列‧耶琳就尋見了。
Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
8 耶和華啊,求你興起, 和你有能力的約櫃同入安息之所!
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10 求你因你僕人大衛的緣故, 不要厭棄你的受膏者!
Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11 耶和華向大衛、憑誠實起了誓, 必不反覆,說: 我要使你所生的 坐在你的寶座上。
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
12 你的眾子若守我的約 和我所教訓他們的法度, 他們的子孫必永遠坐在你的寶座上。
Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
13 因為耶和華揀選了錫安, 願意當作自己的居所,
Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14 說:這是我永遠安息之所; 我要住在這裏, 因為是我所願意的。
"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17 我要叫大衛的角在那裏發生; 我為我的受膏者預備明燈。
Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
18 我要使他的仇敵披上羞恥; 但他的冠冕要在頭上發光。
Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."