< 詩篇 121 >

1 上行之詩。 我要向山舉目; 我的幫助從何而來?
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.
2 我的幫助 從造天地的耶和華而來。
Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.
3 他必不叫你的腳搖動; 保護你的必不打盹!
Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.
4 保護以色列的, 也不打盹也不睡覺。
Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.
5 保護你的是耶和華; 耶和華在你右邊蔭庇你。
Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,
6 白日,太陽必不傷你; 夜間,月亮必不害你。
Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.
7 耶和華要保護你,免受一切的災害; 他要保護你的性命。
Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!
8 你出你入,耶和華要保護你, 從今時直到永遠。
Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!

< 詩篇 121 >