箴言 14
1 智慧婦人建立家室； 愚妄婦人親手拆毀。
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 行動正直的，敬畏耶和華； 行事乖僻的，卻藐視他。
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 愚妄人口中驕傲，如杖責打己身； 智慧人的嘴必保守自己。
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 家裏無牛，槽頭乾淨； 土產加多乃憑牛力。
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 誠實見證人不說謊話； 假見證人吐出謊言。
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 褻慢人尋智慧，卻尋不着； 聰明人易得知識。
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 到愚昧人面前， 不見他嘴中有知識。
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 通達人的智慧在乎明白己道； 愚昧人的愚妄乃是詭詐。
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 愚妄人犯罪，以為戲耍； 正直人互相喜悅。
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 心中的苦楚，自己知道； 心裏的喜樂，外人無干。
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 奸惡人的房屋必傾倒； 正直人的帳棚必興盛。
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 有一條路，人以為正， 至終成為死亡之路。
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 人在喜笑中，心也憂愁； 快樂至極就生愁苦。
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 心中背道的，必滿得自己的結果； 善人必從自己的行為得以知足。
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 愚蒙人是話都信； 通達人步步謹慎。
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 智慧人懼怕，就遠離惡事； 愚妄人卻狂傲自恃。
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 輕易發怒的，行事愚妄； 設立詭計的，被人恨惡。
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 愚蒙人得愚昧為產業； 通達人得知識為冠冕。
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 壞人俯伏在善人面前； 惡人俯伏在義人門口。
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 貧窮人連鄰舍也恨他； 富足人朋友最多。
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 藐視鄰舍的，這人有罪； 憐憫貧窮的，這人有福。
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 謀惡的，豈非走入迷途嗎？ 謀善的，必得慈愛和誠實。
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 諸般勤勞都有益處； 嘴上多言乃致窮乏。
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 智慧人的財為自己的冠冕； 愚妄人的愚昧終是愚昧。
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 作真見證的，救人性命； 吐出謊言的，施行詭詐。
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 敬畏耶和華的，大有倚靠； 他的兒女也有避難所。
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 敬畏耶和華就是生命的泉源， 可以使人離開死亡的網羅。
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 帝王榮耀在乎民多； 君王衰敗在乎民少。
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 不輕易發怒的，大有聰明； 性情暴躁的，大顯愚妄。
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 心中安靜是肉體的生命； 嫉妒是骨中的朽爛。
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 欺壓貧寒的，是辱沒造他的主； 憐憫窮乏的，乃是尊敬主。
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 惡人在所行的惡上必被推倒； 義人臨死，有所投靠。
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 智慧存在聰明人心中； 愚昧人心裏所存的，顯而易見。
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 公義使邦國高舉； 罪惡是人民的羞辱。
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 智慧的臣子蒙王恩惠； 貽羞的僕人遭其震怒。
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
