诗篇 39

1 大卫的诗，交与伶长耶杜顿。 我曾说：我要谨慎我的言行， 免得我舌头犯罪； 恶人在我面前的时候， 我要用嚼环勒住我的口。

Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi. Minä sanoin: "Minä pidän vaelluksestani vaarin, etten kielelläni syntiä tekisi. Minä pidän suustani vaarin ja suistan sen, niin kauan kuin jumalaton on minun edessäni."

2 我默然无声，连好话也不出口； 我的愁苦就发动了，

Minä olin vaiti, olin ääneti, en puhunut siitä, mikä hyvä on; mutta minun tuskani yltyi.

3 我的心在我里面发热。 我默想的时候，火就烧起， 我便用舌头说话。

Minun sydämeni hehkui minun rinnassani; kun minä huokailin, syttyi minussa tuli, ja niin minä kielelläni puhuin.

4 耶和华啊，求你叫我晓得我身之终！ 我的寿数几何？ 叫我知道我的生命不长！

Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen minä olen.

5 你使我的年日窄如手掌； 我一生的年数，在你面前如同无有。 各人最稳妥的时候，真是全然虚幻。 (细拉)

Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. (Sela)

6 世人行动实系幻影。 他们忙乱，真是枉然； 积蓄财宝，不知将来有谁收取。

Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.

7 主啊，如今我等什么呢？ 我的指望在乎你！

Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinuun minä panen toivoni.

8 求你救我脱离一切的过犯， 不要使我受愚顽人的羞辱。

Päästä minut kaikista synneistäni, älä pane minua houkkain pilkaksi.

9 因我所遭遇的是出于你， 我就默然不语。

Minä vaikenen enkä suutani avaa; sillä sinä sen teit.

10 求你把你的责罚从我身上免去； 因你手的责打，我便消灭。

Käännä vitsauksesi minusta pois, sillä minä menehdyn sinun kätesi kuritukseen.

11 你因人的罪恶惩罚他的时候， 叫他的笑容消灭，如衣被虫所咬。 世人真是虚幻！ (细拉)

Kun sinä ihmistä synnin tähden rangaistuksilla kuritat, kulutat sinä hänen kauneutensa niinkuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. (Sela)

12 耶和华啊，求你听我的祷告， 留心听我的呼求！ 我流泪，求你不要静默无声！ 因为我在你面前是客旅， 是寄居的，像我列祖一般。

Kuule minun rukoukseni, Herra, ota korviisi minun huutoni. Älä ole kuuro minun kyyneleilleni; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäsi, vieras, niinkuin kaikki minun isänikin.

13 求你宽容我， 使我在去而不返之先可以力量复原。

Käännä pois katseesi minusta, että minä ilostuisin, ennenkuin menen pois eikä minua enää ole.