诗篇 123

1 上行之诗。 坐在天上的主啊， 我向你举目。

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni sinun tykös, joka asut taivaissa.

2 看哪，仆人的眼睛怎样望主人的手， 使女的眼睛怎样望主母的手， 我们的眼睛也照样望耶和华—我们的 神， 直到他怜悯我们。

Katso, niinkuin palveliain silmät katsovat isäntänsä käsiin, niinkuin piikain silmät katsovat emäntäinsä käsiin, niin meidänkin silmämme katsovat Herraa meidän Jumalaamme, siihenasti että hän meitä armahtaa.

3 耶和华啊，求你怜悯我们，怜悯我们！ 因为我们被藐视，已到极处。

Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen! sillä me olemme sangen täytetyt ylönkatseesta;

4 我们被那些安逸人的讥诮 和骄傲人的藐视，已到极处。

Sangen täynnä on meidän sielumme rikasten pilkkaa ja ylpeiden ylönkatsetta.