历代志下 25
1 亚玛谢登基的时候年二十五岁，在耶路撒冷作王二十九年。他母亲名叫约耶但，是耶路撒冷人。
Amasja oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddan, Jerusalemista.
2 亚玛谢行耶和华眼中看为正的事，只是心不专诚。
Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan ehyellä sydämellä.
3 国一坚定，就把杀他父王的臣仆杀了，
Ja kun hänen kuninkuutensa oli vahvistunut, tappoi hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.
4 却没有治死他们的儿子，是照摩西律法书上耶和华所吩咐的说：“不可因子杀父，也不可因父杀子，各人要为本身的罪而死。”
Mutta heidän lapsensa hän jätti surmaamatta: hän teki, niinkuin on kirjoitettu laissa, Mooseksen kirjassa, jossa Herra on käskenyt sanoen: "Älkööt isät kuolko lasten tähden älköötkä lapset isien tähden; kukin kuolkoon oman syntinsä tähden".
5 亚玛谢招聚犹大人，按着犹大和便雅悯的宗族设立千夫长、百夫长，又数点人数，从二十岁以外，能拿枪拿盾牌出去打仗的精兵共有三十万；
Sitten Amasja kokosi Juudan miehet ja asetti heidät perhekunnittain, tuhannen-ja sadanpäämiesten mukaan, koko Juudan ja Benjaminin. Ja hän piti katselmuksen heistä, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista, ja huomasi heitä olevan kolmesataa tuhatta sotakelpoista, keihästä ja kilpeä käyttävää valiomiestä.
6 又用银子一百他连得，从以色列招募了十万大能的勇士。
Lisäksi hän palkkasi Israelista sadalla hopeatalentilla satatuhatta sotaurhoa.
7 有一个神人来见亚玛谢，对他说：“王啊，不要使以色列的军兵与你同去，因为耶和华不与以色列人以法莲的后裔同在。
Mutta Jumalan mies tuli hänen luoksensa ja sanoi: "Kuningas! Älköön Israelin sotajoukko lähtekö sinun kanssasi, sillä Herra ei ole Israelin, kaikkien näiden efraimilaisten, kanssa.
8 你若一定要去，就奋勇争战吧！但 神必使你败在敌人面前；因为 神能助人得胜，也能使人倾败。”
Vaan lähde sinä yksin, käy rohkeasti taisteluun; muutoin Jumala kaataa sinut vihollistesi eteen, sillä Jumalalla on valta auttaa ja kaataa." Amasja sanoi Jumalan miehelle:
9 亚玛谢问神人说：“我给了以色列军的那一百他连得银子怎么样呢？”神人回答说：“耶和华能把更多的赐给你。”
"Mutta miten käy niiden sadan talentin, jotka minä olen antanut Israelin joukolle?" Jumalan mies vastasi: "Herra voi antaa sinulle paljon enemmän, kuin se on".
10 于是亚玛谢将那从以法莲来的军兵分别出来，叫他们回家去。故此，他们甚恼怒犹大人，气忿忿地回家去了。
Silloin Amasja erotti sen joukon, joka oli tullut hänen luoksensa Efraimista, palaamaan kotiinsa. Siitä he vihastuivat kovin Juudaan ja menivät kotiinsa vihasta hehkuen.
11 亚玛谢壮起胆来，率领他的民到盐谷，杀了西珥人一万。
Mutta Amasja rohkaisi mielensä, lähti ja vei väkensä Suolalaaksoon ja surmasi seiriläisiä kymmenen tuhatta.
12 犹大人又生擒了一万带到山崖上，从那里把他们扔下去，以致他们都摔碎了。
Ja toiset kymmenen tuhatta Juudan miehet ottivat elävinä vangeiksi. Nämä he veivät kallion laelle ja syöksivät heidät kallion laelta alas, niin että he kaikki ruhjoutuivat.
13 但亚玛谢所打发回去、不许一同出征的那些军兵攻打犹大各城，从撒马利亚直到伯·和 ，杀了三千人，抢了许多财物。
Mutta ne, jotka kuuluivat Amasjan palauttamaan joukkoon ja jotka eivät olleet päässeet hänen kanssaan sotaan, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin, Samariaan ja aina Beet-Hooroniin saakka; ja he surmasivat asukkaista kolmetuhatta ja ottivat paljon saalista.
14 亚玛谢杀了以东人回来，就把西珥的神像带回，立为自己的神，在它面前叩拜烧香。
Kun Amasja, voitettuaan edomilaiset, tuli takaisin, toi hän mukanaan seiriläisten jumalat ja asetti ne itselleen jumaliksi, ja hän kumarsi niitä ja poltti niille uhreja.
15 因此，耶和华的怒气向亚玛谢发作，就差一个先知去见他，说：“这些神不能救它的民脱离你的手，你为何寻求它呢？”
Niin Herran viha syttyi Amasjaa kohtaan, ja hän lähetti hänen luokseen profeetan; tämä sanoi hänelle: "Miksi sinä etsit tuon kansan jumalia, jotka eivät voineet pelastaa omaa kansaansa sinun käsistäsi?"
16 先知与王说话的时候，王对他说：“谁立你作王的谋士呢？你住口吧！为何找打呢？”先知就止住了，又说：“你行这事，不听从我的劝戒，我知道 神定意要灭你。”
Hänen näin hänelle puhuessaan Amasja sanoi hänelle: "Olemmeko me asettaneet sinut kuninkaan neuvonantajaksi? Herkeä jo, muutoin sinut surmataan." Profeetta herkesi ja sanoi: "Minä tiedän, että Jumala on päättänyt sinut tuhota, koska sinä teet näin etkä kuule minun neuvoani".
17 犹大王亚玛谢与群臣商议，就差遣使者去见耶户的孙子、约哈斯的儿子、以色列王约阿施，说：“你来，我们二人相见于战场。”
Amasja, Juudan kuningas, lähetti neuvoteltuaan asiasta Jooaalle, Jooahaan pojalle, Jeehun pojanpojalle, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Tule, otelkaamme keskenämme".
18 以色列王约阿施差遣使者去见犹大王亚玛谢，说：“黎巴嫩的蒺藜差遣使者去见黎巴嫩的香柏树，说：‘将你的女儿给我儿子为妻。’后来黎巴嫩有一个野兽经过，把蒺藜践踏了。
Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: "Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, tämän sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi minun pojalleni'. Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen ylitse ja tallasivat sen maahan.
19 你说：‘看哪，我打败了以东人’，你就心高气傲，以致矜夸。你在家里安居就罢了，为何要惹祸使自己和犹大国一同败亡呢？”
Sinä sanot: 'Katso, minä olen voittanut edomilaiset', ja olet käynyt ylpeäksi saatuasi kunniaa. Mutta pysy kotonasi; minkätähden tahdot tuottaa onnettomuuden: sinä itse kukistut ja Juuda sinun kanssasi?"
20 亚玛谢却不肯听从。这是出乎 神，好将他们交在敌人手里，因为他们寻求以东的神。
Mutta Amasja ei totellut; sillä tämä tuli Jumalalta: hän tahtoi antaa heidät alttiiksi, koska he olivat etsineet Edomin jumalia.
21 于是以色列王约阿施上来，在犹大的伯·示麦与犹大王亚玛谢相见于战场。
Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he ottelivat keskenään, hän ja Amasja, Juudan kuningas, Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.
22 犹大人败在以色列人面前，各自逃回家里去了。
Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.
23 以色列王约阿施在伯·示麦擒住约哈斯的孙子、约阿施的儿子、犹大王亚玛谢，将他带到耶路撒冷，又拆毁耶路撒冷的城墙，从以法莲门直到角门，共四百肘；
Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Jooahaan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi ja toi hänet Jerusalemiin. Sitten hän revitti Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.
24 又将俄别·以东所看守 神殿里的一切金银和器皿，与王宫里的财宝都拿了去，并带人去为质，就回撒马利亚去了。
Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kalut, mitä Herran temppelissä, Oobed-Edomin huostassa oli, ja kuninkaan linnan aarteet ynnä panttivankeja ja palasi Samariaan.
25 以色列王约哈斯的儿子约阿施死后，犹大王约阿施的儿子亚玛谢又活了十五年。
Mutta Amasja, Jooaan poika, Juudan kuningas, eli Jooaan, Jooahaan pojan, Israelin kuninkaan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.
26 亚玛谢其余的事，自始至终不都写在犹大和以色列诸王记上吗？
Mitä muuta on kerrottavaa Amasjan aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista, se on kirjoitettuna Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
27 自从亚玛谢离弃耶和华之后，在耶路撒冷有人背叛他，他就逃到拉吉；叛党却打发人到拉吉，将他杀了。
Siitä ajasta alkaen, jolloin Amasja luopui Herrasta, punottiin Jerusalemissa salaliittoa häntä vastaan. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja he surmasivat hänet siellä.
28 人就用马将他的尸首驮回，葬在犹大京城他列祖的坟地里。
Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin isiensä viereen Juudan kaupunkiin.
