撒迦利亞書 1
1 達理安二年八月，上主的話傳給依多的孫子，貝勒基雅的兒子匝加利亞說：「
Kahdeksantena kuukautena toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana Sakarjalle Berekian pojalle, Iddon pojalle, prophetalle, sanoen:
2 上主曾對你們的祖先大發憤怒；
Herra on ollut vihainen teidän isillenne sangen kovasti.
3 但是如今你應對他們說：「萬軍的上主這樣說：你們歸向我吧! ──萬軍上主的斷語──我必轉向你們，萬軍的上主說。
Sano siis heille: näin sanoo Herra Zebaot: kääntykäät minun tyköni, sanoo Herra Zebaot; niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Zebaot.
4 你們不要如同你們的祖先；以前的先知曾對你們宣告說：說：萬軍的上主這樣說：你們轉身離開你們的邪道，和你們的惡行吧! 但是他們不聽，也不理會我──上主的斷語。
Älkäät olko niinkuin teidän isänne, joille entiset prophetat saarnasivat, sanoen: näin sanoo Herra Zebaot: palatkaat teidän pahoista teistänne ja teidän häijystä menostanne; mutta ei he kuulleet, eikä totelleet minua, sanoo Herra.
5 你們的祖先在哪裏﹖先知難道能永遠生存﹖
Kussa nyt ovat teidän isänne? ja vieläkö prophetat elävät?
6 苦我吩咐我的僕人先知們所傳的話和定案，豈不是臨到你們的祖先身上了嗎﹖致使他們翻悔說：萬軍的上主真按照衪的決定，並按照我們的行徑和作為對待了我們。[第一個神視：上主的騎士]
Eikö niin ole tapahtunut, että minun sanani ja oikeuteni, jotka minä minun palveliaini prophetain kautta käskin, ovat teidän isiinne sattuneet? että heidän täytyi palata ja sanoa: niinkuin Herra Zebaot ajatteli meille tehdä meidän teittemme ja töittemme jälkeen, niin hän on myös meille tehnyt.
7 達理亞二年十一月，即「舍巴特」月二十四日，上主的話傳給依多的孫子，貝勒基雅的兒子匝加利亞說：
Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä ensimäisessä kuukaudessa toistakymmentä, joka on Sebatin kuu, toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana Sakarjalle Berekian pojalle, Iddon pojalle, prophetalle, ja hän sanoi:
8 夜間我看見一個人騎著栗色的馬，立在地的長春樹中間，他後面尚有栗色、色和白色的馬。
Minä näin yöllä, ja katso, mies istui ruskian hevosen päällä, ja seisahti myrttien sekaan laaksossa, ja hänen takanansa olivat ruskiat ja maksankarvaiset ja valkiat hevoset.
9 遂間說：「我主，這是什麼意思﹖」那與我談話的使者對我說：「我要給你解釋這有什麼意義。」
Ja minä sanoin: minun herrani, kutka nämät ovat? Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, sanoi minulle: minä osoitan sinulle, kutka nämät ovat.
10 但那站在長春樹中間的人卻答說：「這些是上主派遺巡視大地的。」
Ja mies, joka myrttien seassa oli, vastasi ja sanoi: nämät ovat ne, jotka Herra on lähettänyt vaeltamaan lävitse maan.
11 他們答覆那站在長春樹中間的上主的使者說：「我們已經巡視了大地，見全地都安寧平靖。」
Mutta he vastasivat Herran enkelille, joka myrttien seassa oli, ja sanoivat: me olemme vaeltaneet maan lävitse, ja katso, kaikki maa istuu alallansa.
12 上主的使者說：「萬軍的上主! 你拒絕憐恤耶路撒冷和猶大城邑，要到何時呢﹖你向他們發怒，至今已是七十年了! 」
Niin vastasi Herran enkeli ja sanoi: Herra Zebaot, kuinka kauvan et sinä tahdo armahtaa Jerusalemia, ja Juudan kaupungeita, joille vihainen olet ollut nyt seitsemänkymmentä ajastaikaa?
13 上主就用鼓舞慰藉的話答覆了那與我談話的使者。
Ja Herra vastasi sille enkelille, joka minun kanssani puhui, hyvillä ja lohdullisilla sanoilla.
14 那與我談話的使者便對我說：「你要宣佈說：萬軍的上主這樣說：我仍要以極度的熱情愛耶路撒冷和熙雍；
Ja enkeli, joka minua puhutteli, sanoi minulle: saarnaa ja sano: näin sanoo Herra Zebaot: minä olen suuresti kiivastunut Jerusalemille ja Zionille;
15 但我極腦怒那些傲慢的異民，因為我對我的百姓稍一發怒，他們便大加虐待。
Mutta minä olen juuri vihainen myös suruttomille pakanoille; sillä minä olin ainoasti vähän vihainen, mutta he auttivat hävitykseen.
16 為此上主這樣說：我要再以慈悲對待耶路撒冷，我的殿宇必要在其中重建來──萬軍上主的斷語──繩墨必要再拉在耶路撒冷上。
Sentähden näin sanoo Herra: minä palajan Jerusalemiin laupiudella, ja minun huoneeni pitää hänessä rakennettaman, sanoo Herra Zebaot; ja Jerusalemin päälle pitää mittanuora vedettämän.
17 你要再宣佈說：萬軍的上主這樣說：我的城吧必再充滿幸福，上主必再憐恤熙雍，再揀選耶路撒冷。」
Ja saarnaa vielä ja sano: näin sanoo Herra Zebaot: taas pitää minun kaupungeilleni hyvin käymän, ja Herra on Zionia taas lohduttava, ja Jerusalem taas valitaan.
18 第二個神視：四隻角和四個工匠]我又舉目觀看，望見有四隻角。
Ja minä nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä oli neljä sarvea.
19 我問那與我談話的使者說：「這是什麼意思﹖」他回答我說：「這就是驅散了猶大、以色列和耶路撒冷的角。」
Ja minä sanoin enkelille, joka puhui minun kanssani: mitä nämät ovat? Hän sanoi minulle: nämät ovat ne sarvet, jotka Juudan, Israelin ja Jerusalemin hajoittaneet ovat.
20 此後上主使我看見四個工匠。
Ja Herra osoitti minulle neljä seppää.
21 我問說：「這樣人來做什麼﹖」他答說：「那些角驅散了猶大，以致沒有人敢抬頭，這些人來是為恐嚇那些角，因為他們曾對猶大地舉起角來驅散了她。」[第三個神視：手拿繩墨的人] ]
Silloin minä sanoin: mitä ne tahtovat tehdä? Hän sanoi: ne ovat ne sarvet, jotka Juudan hajoittaneet ovat, juuri niin, ettei kenkään ole voinut päätänsä nostaa; nämät ovat tulleet niitä karkottamaan, ja lohkaisemaan pakanain sarvia, jotka Juudan maan ylitse sarven nostaneet ovat sitä hajoittaaksensa.
