詩篇 41

1 達味詩歌，交與樂官。 眷顧貧窮人的人，真是有福，患難時日，他必蒙上主救助。

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä.

2 上主必保護他，賜他生存，在世上蒙福，決不將他交給他的仇敵而任敵所欲。

Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle.

3 他呻吟床榻，上主給他支援，他患病時，必使他轉危為安。

Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.

4 我曾哀求你：上主，求你憐憫我」，求你治癒我，因為我得罪了你。

Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan".

5 我的仇敵反而惡言辱罵我說：「他何時死，他的名字幾時泯滅？

Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?"

6 前來訪我的人，只以虛言相待，其實是心懷惡意，出去便說出來。

Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä.

7 恨我的人，個個竊竊私議，咒我遭殃生疾：

Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa:

8 願他身患惡疾! 願他一病不起！

"Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse".

9 連我素來信賴的知心友好，吃過我飯的人，也舉腳踢我。

Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.

10 上主，求你可憐我，使我病除，為使我能對他們加以復仇。

Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan.

11 我以此作為你真愛我的記號：就是不讓我的敵人向我誇耀；

Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita.

12 你時常保持我無災無難，使我永遠站在你的面前。

Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan.

13 願上主，以色列天主，受讚頌，自永遠直到永遠，阿們，阿們

Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.