詩篇 2

1 【默西亞必勝】萬邦為什麼囂張，眾民為什麼妄想？

Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?

2 世上列民群集一堂，諸侯畢至聚首相商，反抗上主，反抗他的受傅者：

Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.

3 來！我們掙斷他們的綑綁，我們擺脫他們的繩韁！

Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.

4 坐於天上者在冷笑，我主對他們在熱嘲。

Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.

5 在震怒中對他們發言，在氣焰中對他們喝道：

Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.

6 我已祝聖我的君王，在熙雍我的聖山上。

Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.

7 我要傳報上主的聖旨：上主對我說：你是我的兒子，我今日生了你。

Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

8 你向我請求，我必將萬民賜你作產業，我必將八極賜你作領地。

Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.

9 你必以鐵杖將他們粉碎，就如打破陶匠的瓦器。

Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.

10 眾王！你們現在應當自覺，大地掌權者！你們應受教：

Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.

11 應以敬愛之情事奉上主，戰戰兢兢向祂跪拜叩首；

Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.

12 以免祂發怒將你們滅於中途，因為祂的怒火發怒非常快速。凡一切投奔祂的人真是有福。

Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.