< 詩篇 144 >

1 上主,我的磐石,他應該常受頌讚!他教我的手能鬥,教我的指能戰。
Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,
2 他是我的力量,我的堡壘,他是我的干城,我的救主,我的盾牌及我的避難所,他使萬民都來屈服於我。
hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.
3 上主,世人算什麼,您竟眷顧他,人子算什麼您竟懷念他?
Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!
4 世人不過像一口氣,他的歲月如影消逝。
Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.
5 上主,求您將天低垂,親自降凡,您一觸摸群山,群山立即冒煙。
Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.
6 求您發出閃電,將敵人驅散,求您把箭射出,使他們混亂。
Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.
7 求您自高處伸出您的手,救拔我,求您由洪水和外人手中,拯救我!
Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,
8 他們的口舌只說虛言謊語,只是為發假誓而舉起右手。
joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!
9 天主,我要向您高唱新曲,我要彈十絃琴向您詠奏。
Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,
10 是您賜給君王獲得了勝利,是您拯救了您的僕人達味。
sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.
11 求您由凶險的刀劍救拔我,求您由外人的手掌拯救我!他們的口舌只說虛言謊語,只是為發假誓而舉起右手。
Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.
12 願我們的兒子們,從幼就像茂盛的果樹,願我們的女兒們,像宮殿中雕刻的砥柱!
Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;
13 願我們倉廩裡的各種食糧常滿,願我們牧場上的羊群,蕃殖億萬!
meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;
14 願我們的牲畜常滿載重量,城牆沒有缺口也沒有逃亡,我們的街市中也沒有悲傷。
meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.
15 身逢這些福樂的百姓,真是有福,認上主為天主的人民,真是有福。
Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!

< 詩篇 144 >