詩篇 129

1 從我少年，世人就與我為難，惟願以色列子民再說一遍：

Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

2 從我少年，世人就與我為難，然而他們卻未能將我推翻。

he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

3 又像農夫在我背上耕田，使所犁的溝畦又長又遠；

Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

4 但上主卻公道不偏，將惡人的繩索割斷。

Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

5 願一切仇恨熙雍的人民，個個蒙受羞辱，轉身逃遁！

Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

6 願他們像屋頂上的禾草，尚未吐出秀穗，就已枯槁！

Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

7 收割的人，手拿一把不滿，捆禾的人，懷抱一束不顯。

josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

8 過路的人們不會再說：願上主的祝福臨於您們，我們奉上主名祝福您們。

Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."