約伯記 14
1 婦女所生的人，壽命不長，且飽嘗煩惱。
"Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,
2 他生出像花，瞬息凋謝；急馳如影，不得停留。
kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.
3 這樣的人，豈配你睜眼注視一下﹖或傳他到你面前聽審﹖
Ja sellaista sinä pidät silmällä ja viet minut käymään oikeutta kanssasi!
4 誰能使潔淨出於不潔﹖沒有一人!
Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään.
5 他的時日既已注定，他的歲數既由你掌管，他決不能越過你定下的期限：
Hänen päivänsä ovat määrätyt, ja hänen kuukausiensa luku on sinun tiedossasi; sinä olet asettanut hänelle määrän, jonka ylitse hän ei pääse.
6 請你別看他，讓他安息，好像傭工度過自己的日期。
Niin käännä katseesi pois hänestä, että hän pääsisi rauhaan ja että hän saisi iloita niinkuin palkkalainen päivän päätettyään.
7 若是一棵樹被砍伐了，仍有希望生出新芽，嫩枝叢出不窮。
Onhan puullakin toivo: vaikka se maahan kaadetaan, kasvaa se uudelleen, eikä siltä vesaa puutu.
8 它的根雖老於地下，枝幹縱枯死地上，
Vaikka sen juuri vanhenee maassa ja sen kanto kuolee multaan,
9 但一有水氣，立即生芽，好似幼苗發出枝葉。
niin se veden tuoksusta versoo jälleen ja tekee oksia niinkuin istukas.
10 但是人一死，立即僵臥；人一斷氣，他究竟在何處﹖
Mutta mies kun kuolee, makaa hän martaana; kun ihminen on henkensä heittänyt, missä hän on sitten?
11 海水能乾涸，江河能枯竭；
Vesi juoksee pois järvestä, ja joki tyhjenee ja kuivuu;
12 同樣，人一僵臥，即不能起立，直到天不存在，仍不能醒起，仍不能由永眠中起來。
niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennenkuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa.
Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua! (Sheol h7585)
14 人若死了，豈能再生﹖我在整個從軍之日，要堅持到底，直到換班的時期到來。
Kun mies kuolee, virkoaako hän jälleen henkiin? Minä vartoaisin kaikki sotapalvelukseni päivät, kunnes pääsyvuoroni joutuisi.
15 你若呼喚我，我必回答你：你對你手所造的，必有一種懷念。
Sinä kutsuisit, ja minä vastaisin sinulle, sinä ikävöitsisit kättesi tekoa.
16 你現今既數了我的腳步，不必再監察我的罪過。
Silloin sinä laskisit minun askeleeni, et pitäisi vaaria minun synnistäni;
17 請把我的罪過封閉在囊中，滌淨我的一切過犯。
rikokseni olisi sinetillä lukittuna kukkaroon, ja pahat tekoni sinä peittäisit piiloon.
18 但是，山能崩裂離析，盤石能由原處挪移，
Mutta vuorikin vyöryy ja hajoaa, ja kallio siirtyy sijaltansa,
19 流水能穿過石頭，驟雨能沖出泥沙：你也照樣消滅了人的希望。
vesi kuluttaa kivet, ja rankkasade huuhtoo pois maan mullan; niin sinä hävität ihmisen toivon.
20 你時常攻擊他，使他消逝；改變他的容貌，遣他離去。
Sinä masennat hänet iäksi, ja hän lähtee; sinä muutat hänen muotonsa ja lähetät hänet menemään.
21 此後，他的兒子受尊榮與否，他也不知；他們受輕賤與否，他也不覺。
Kohoavatko hänen lapsensa kunniaan-ei hän sitä tiedä, vaipuvatko vähäisiksi-ei hän heitä huomaa.
22 他只覺自己肉身的痛苦，他的心靈只為自己悲哀。
Hän tuntee vain oman ruumiinsa kivun, vain oman sielunsa murheen."
