Sam 104
1 kasakkung: panuekhoeh Oe, ka hringnae BAWIPA teh pholen haw. Oe BAWIPA ka Cathut nang teh na lentoe tangngak. Taluenae hoi barinae hoi kamthoup e lah na o.
Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
2 Khohna patetlah angnae na khohna teh, kalvannaw hah hni patetlah na yap.
Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
3 Na onae im van adunaw hah tui dawk na pâhung teh, tâmai patet hah leng lah na coung sak teh kahlî rathei hoi na tho.
Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
4 Na patounenaw hah kahlî patetlah thoseh, thaw katawknaw hah hmaito patetlah thoseh na coung sak.
Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
5 Talai adu hah nâtuek hai a kampuen hoeh nahanlah ka caksak e lah na o
Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
6 Talai hah hni hoi khu e patetlah tui hoi na khu teh, tui hah monsom vah a kangdue.
Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
7 Na yue toteh, a yawng awh. Khoparit lawk a thai awh toteh karangpoung lah a yawng awh.
Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
8 Mon lah a luen awh teh, ravonaw dawk hoi a kum awh teh ao nahane hmuen koe koung a pha awh.
Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
9 Tuinaw bout a tho teh, talai a muem hoeh nahanlah, a tapuet thai hoeh hane khori hah a khuen pouh.
Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
10 Ravo dawk lawng hanelah tui hah a tha teh, mon hoi a lawng cathuk awh.
Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
11 Saring pueng ni nei hanelah a poe teh, kahrawng e lanaw ni hai tui kahran a dap sak awh.
Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
12 Ateng vah kalvan e tavanaw tabu a tuk awh teh, thingkungnaw dawk a cai awh.
Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
13 A im van hoi monnaw tui a awi teh, na tawk e ni talai heh ka boum lah a kawk.
Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
14 Talai ni rawca a tâco sak nahanlah saringnaw hanlah pho a paw sak teh taminaw hanlah thingthairompo a paw sak.
Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
15 Misur ni tami lungthin a nawm sak, satui ni mei a kâpi sak, rawca ni tha ao sak.
Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
16 BAWIPA e thingkung lebanon mon vah a ung e sidar thingnaw hai a boum awh.
Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
17 Hawvah, tavanaw ni a tabu a tuk awh teh, hmaica thing teh kahrawng cawmpainaw e im lah ao.
Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
18 Lungha teh Athanaw o nahanelah ao teh, savehnaw teh talung koe a kâhro awh.
Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
19 Ama ni thapa hah hnintha touk nahanlah a sak teh, kanî ni khup nahan tue a panue.
Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
20 Hmonae na sak teh hothateh karum doeh. ratu thung e saring pueng a tâconae tue lah ao.
Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
21 Sendektanca ni kei hane a tawng teh, Cathut koehoi e rawca a tawng.
Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
22 Kanî a tâco toteh a onae a kâkhu dawk lengkaleng a tabo awh.
Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
23 Tami teh thaw tawk hanelah a tâco teh, tangmin lah totouh a tawk.
Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
24 Oe BAWIPA, na sak e hno teh apap poung. Lungangnae hoi na sak e seng doeh. Talai teh na tawntanae hoi akawi.
Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
25 Hete ka kaw ni teh kalen e talîpui dawkvah, touklek thai hoeh e saring kathoung kalen a kâhlai awh.
Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
26 Haw e hmuen koe long a cei teh, hawvah ka paitun hanelah na sak e tangapui Leviathan hai ao.
Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
27 A tue a pha toteh, rawca na poe thai nahanlah abuemlahoi nang na ring awh.
Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
28 Na poe e pueng a la awh teh, na kut na dâw teh hno kahawi hoi a kâkawk awh.
Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
29 Na minhmai na hro pouh toteh, a lungpuen awh. A kâha na lat pouh pawiteh a due awh teh vaiphu lah a coung awh.
Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
30 Na Muitha na tha toteh hotnaw teh sak e lah ao. Talai meilam hai bout na katha sak.
Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
31 BAWIPA bawilennae teh yungyoe kangning seh. BAWIPA teh a sak e dawk konawm naseh.
Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
32 Talai a khet nah a pâyaw, mon a tek nah hmaikhu a tâco.
Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
33 Ka hringyung thung BAWIPA koe la ka sak vaiteh, ka hringyung thung Cathut pholen hoi la ka sak han.
Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
34 Ka khopouknae hah ahni hanelah radip naseh. BAWIPA dawk ka konawm han.
Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
35 Tamikayon teh talai hoi raphoe lah awm naseh. Tamikathout awm hanh lawiseh. Oe kahringnae BAWIPA teh pholen haw. Hallelujah.
Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
